torstai 29. marraskuuta 2018

Uusia tuulia

Mökkiremontti on nyt kirjaimellisesti jäissä. Ostin kolmisen viikkoa sitten asunnon läheltä mökkiä, Nekalasta myöskin. Jatkossa mökkimatka tulee olemaan vajaa kilometrin, kunhan nyt vain jossain kohtaa päästäisiin muuttamaan. Aluksi piti vähän rempata vain makkaria ja muuttaa sisään. Siinä samalla sitten katsoa mitä tullaan oikein tekemään. Noh, kuten tavallista niin homma lähti vähän käsistä. Olohuoneen seinistä revittiin Finnfoamit ja kovalevyt. Alta löytyivät alkuperäiset pikopahvit ja tapetit.




Lattiasta revittiin kaksi kerrosta muovimattoa ja yksi kerros kokolattiamattoa. Kuvia operaatioista on kovin vähän, koska tästä ei ollut tarkoitus mitään blogitekstejä edes tehdä, kunhan vain äkkiä rempataisiin ja muutettaisiin sisään. 


Vanhat lattialaudat löytyivät muovimattojen alta, tässä kuvassa niitä on jo hiottukin useampi päivä sellaisella isolla vuokrakoneella. Tuo kaakeliuuni oli se suurin syy miksi tämän kämpän edes halusin, ei olla sitä vielä edes kokeiltu, mutta luvattiin että käyttökuntoinen olisi. Palotarkastajakin oli käynyt tarkistamassa sen jonkin aikaa sitten.


Olohuone alkaa olla valmis, lattia ja katto maalattiin ja seinät tapetoitiin. Tapetissa on 50-luvun henkinen kuvio, mutta kauempaa se näyttää aivan valkoiselta. Ehkä vähän turhan vaaleaa minun makuuni, mutta katsotaan näyttäisikö vähän paremmalta oikeilla valoilla, eikä vain tällä työmaahalogeenilla. 


Keittiön lattia oli muovimattojen alla saanut joskus hieman kosteutta, joten laudat vaihdettiin kokonaan. Purut lattian alla olivat melko hyvässä kunnossa, hieman joskus kastunutta purua otettiin pois ja vaihdettiin puhtaisiin. Nyt uusi lattia on jo paikallakin ja maalattu kertaallen. Vielä tarvitaan putkimies laittamaan hana ja viemäri takaisin paikoilleen, sähkömies vetämään sähköt keittiöön ja olohuoneeseen ja vähän listoja ja maalia. Sitten voisimme ehkä muuttaa. Makuuhuone, joka piti tehdä ensimmäisenä jääkin nyt viimeiseksi, siellä ei ole tehty vielä juuri mitään. 

Kylpyhuoneesta en nyt jaksa edes suuremmin kirjoittaa, koska sitä ei ole. Olemme vain miettineet mihin se mahdollisesti tulisi, jos sellaisen päätämme tehdä. Siksi keittiöremonttikin jää nyt suuremmalta osin tekemättä, tehdään keittiö nyt vain sellaiseksi että pystyy asumaan. Taloyhtiö on pieni, siinä on vain neljä asuntoa ja kaikilla muilla kolmella on oma kylpyhuone, joten ei liene ongelmaa käydä kellarisa pesulla. 

Mutta tässä pieni pikakatsaus, mökkiremontti jatkuu keväällä eikä sitä tarvitse nyt niin stressata, koska emme ole muuttamassa Tampereelta mihinkään vielä vähään aikaan.


tiistai 30. lokakuuta 2018

Lokakuuta

En ole taas saanut aikaiseksi kirjoitella. Nytkin kun koitin saada kuvia puhelimesta koneelle niin ei onnistunut. Koitin jopa lähettää niitä puhelimesta sähköpostiin, mutta sain vain viidestä kuvasta yhden auki, muissa herjasi että tiedostomuotoa ei tueta. Kirjoitan nyt sitten vain ilman kuvia.

Talvi alkaa taas tulla, monena yönä on ollut jo pakkasta. Haravoitavaa mökillä ei onneksi hirveästi ole. Vedin ruohonleikkurilla kerran vielä nurmikon ja siinä samalla silppusin myös omenapuiden lehdet. Pionit, tatarit ym jotka olivat jo ihan ruskettuneet, leikkasin poikki. Roskaa tulee taas niin paljon etten saa niitä mahtumaan komposteihin. Olenkin vain kerännyt niitä kasaan, niin vien joku kerta kaatopaikalle kun on kärry taas käytössä.

Tämän vuoden kasvimaan sadosta voisi myös hieman kirjoittaa. Tänä kesänä oli kaksi uutta laatikkoa poistamieni marjapuskien tilalla. Toinen oli täynnä Timo- perunaa ja ne onnistuivat vallan hyvin. Sen verran halusin että sai keitellä pariin otteeseen uudet perunat. Toisessa uudessa laatikossa oli porkkanaa, lehtikaalia ja salaattia. Tarkkaan en enää edes muista mitä sinne laitoin, mutta nuo on ne mitä tuli. Lehtikaalia tuli yli odotusten, en ollut koskaan ennen edes syönyt sitä. Tein siitä useaan otteeseen lehtikaali-vuohenjuustopastaa ja kerran kokeilin myös lehtikaalisipsejä. Varsin hyvää tuli molemmista, mutta ensi vuonna lehtikaalia ei tarvinne noin paljoa istuttaa. En ihan niin viitteliäs ollut että olisin kerännyt niitä talven varalle. Porkkanat taas jäivät paljon pienemmiksi kuin viime vuonna, paikka saattoi olla liian kuuma. Kesä oli muutenkin kuuma, mutta tuohon paistoi vielä koko päivän. Salaattikin jäi kovin kitukasvuiseksi.

 Vanhassa laatikossa oli pinaattia, rucolaa, punajuuria, tilliä ja bataattia. Bataattia oli myös kahdessa erillisessä purissa. Satoa tuli suunnilleen saman verran kuin viime vuonnakin, eli en verran että yhden aterian niistä saimme. Lehtiä bataatit olivat kyllä tehneet runsaasti, joten otinkni oksia talteen runsaasti ja muutama muu siirtolapuutarhan viljelijä tuli niitä minulta hakemaan. Hyvä niin, koska omani onnistuin nyt jo tappamaan. Niitä oli kahdessa eri purkissa yhteensä 8 alkua, mutta nyt ei ole kuin ruskeat karat jäljellä. Eipä niitä sadon takia kasvattanutkaan, joten ei ole suuri harmi. Toivottavasti bataattieni jäljeläisistä joku kuitenkin jatkaa eloaan jonkun toisen palstalla. Punajuuret onnistuivat myös todella hyvin, niitä taitaa olla jäljellä vieläkin. Rucolaa laitoin taas liikaa, se kasvoi todella nopeasti yli, samoin pinaatti. Tilli ei jostain syystä kasvanut lainkaan. Tänä vuonna laitoin ruiskaunokin ja kehäkukan kukkamaahan, mutta ne alut hukkuivat muiden kukkien joukkoon eikä niistä tullut mitään. Ensi vuonna siis taas pääsevät kasvimaalle.

Myös remontti on jonkin verran edennyt. Alakerran lattia on maalattu jo kahteen kertaan jaPaavo tapetoi myös koko alakerran. Siitä on nyt tuo yksi ainoa kuva, minkä sain koneelle.


Listatkin olen jo hakenut ja maalasinkin ne jo kahteen kertaan. Ne odottavat vielä Hämeenkyrössä kuskausta mökille ja paikoilleen laittoa,

Myös kylkiäinen sai syksyllä varsinaisen kattonsa, kun naputtelimme yhden iltapäivän aikana sinne kolmiorimahuopakatteet. Yläkerran päädyn ulkolaudoituksen rimatkin on jo sahattu, mutta en niitä itse uskaltanut naputella paikalleen kun päätyyn tulee sähköjohto. Jos seinää kovin paukuttelee niin se voi kuulemma vaikka irrota ja sitten tapahtuu hirveitä. En kyllä tiedä pitääkö ihan paikkaansa, mutta parempi etten koske 😅 Nyt on myöskin liian myöhäistä enää maalata, niin ehkei rimoja kannata laittaa seinään homehtumaan ilman maalia koko talveksi.

Tällaista kaikkea tällä kertaa, katsotaan koska jaksan  taas yrittää kuvien saamista koneelle.


torstai 6. syyskuuta 2018

Syksyä

Onpas täällä ollut taas pitkään hiljaista. Jotenkin on ollut muka niin kiireistä etten ole ehtinyt läppäriä kaivaa esiin. Jotakin on kuitenkin mökillä tapahtunut, mm. viimeiset laudat, rimat ja ikkunanpielilaudat ovat nyt paikoillaan. Maalaus taitaa jäädä ensi kesään, tai katsoo nyt mikäli hellekelejä vielä riittää...


Sisällä pensseli sentään on heilunut ja olen maalannut portaat ja alakerran lattian harmahtavalla Betoluxilla.


Kahteen kertaan maalattu lattia on melko kiiltävä. 



Piti heti mallaila myös miltä valitsemani tapetti näyttää lattian kanssa. Melko harmaa yleisilme, mutta toivottavasti ei mene kuitenkaan liian tunkkaiseksi kun tapetit vihdoin ovat kiinni seinissä. Hormi on kuitenkin valkoinen, samoin ikkunanpielet ja ovet.


En muista onko manilevystäkään vielä tullut kuvia, mutta sekin on nyt paikallaan! Ja sisäkatossa ovat paikallaan nyt kaikki pinkopahvit, mutta niistä ei ole edes kuvaa. Katto on nyt kuitenkin valkoinen eikä sieltä ropise enää purua. Pahvien päälle tulee vielä jotkin paperit jotka peittävät saumat ja naulat ja se maalataan.



Sitten taas hieman pihajuttuja. Sain äidiltä gladioluksen sipuleita synttärilahjaksi ja en olisi suoraan sanottuna ikinä uskonut että saan ne kukkimaan. Kuitenkin nyt jo 26 sipulista on kukkinut 6 ja muutamasssa on vielä nuppujakin. Kukat ovat olleet eri värisiä, punaista, keltaista, valkoista ja vaaleanpunaista. Upeita kertakaikkiaan, pitää ensi vuonna laittaa ne paraatipaikalle.


Gladioluksille onkin luvassa hieman parempia paikkoja ensi vuonna, sillä olen melko rankalla kädellä uusinut kukkamaita. Menetin hermoni astereihin, vuorikaunokkeihin, kultapiiskuihin ja muutamiin muihin kukkiin joiden nimiä en edes tiennyt. Ne ovat levinneet aivan tolkuttomasti ja vieneet tilan kaikilta muilta kukilta. Kaiken lisäksi varsinkin nämä asterit ovat mielestäni vielä niin rumiakin, kukat ovat mitättömän pieniä. 


Kauneus on kaukana tästäkin kukkamaasta.

 Lisäksi juuri mikään ei kuki enää. Otinkin äidin kukkamaasta reilusti erilaisia kukkia, jotka kukkivat vielä näin syksymmälläkin.

Tähän tulee tilalle kultapalloa, kahta eri väristä leimua sekä jotakin neilikkaa.Paikoilleen jäävät ainakin pioni, saniainen sekä tuo etualalla näkyvä valkoinen, joka oli muistaakseni koreakärsämö tms.

Tähän sireenin alle laitoin varjoisamman paikan kukkia. Toin äidiltä toista eri väristä varjoliljaa tuon vanhan kaveriksi. Lisäksi ostin Plantagenin alesta särkyneen sydämen ja keväällä puutarhamessuilta ostamani toisen särkyneen sydämen siirsin myös tuonne varjoisampaan. Siitä oli oikeastaan enää juuret jäljellä, mutta toivottavasti heräisi vielä henkiin. Ei tainnut tykätä näin kuumasta kesästä. Löysin muista kukkamaista myös tavallista kieloa sekä sinivuokkoa, jotka siirsin tuonne. Pysyvät elossa jos pysyvät. 


Pihapolun vierustoilta lähti myös runsaasti kukkia. Toiselle puolelle jäivät lähinnä pionit ja varjoliljat.


Toisella puolella ei ollut monen metrin matkalla mitään, minkä olisin halunnut säilyttää. Töyhtöangervo ja yksi pioni jäivät, muuten kaikki saivat kyytiä (eli ne vuorikaunokit lähinnä).
Lopputuloksesta en ottanut kuvaa, mutta tähän laitoin ainakin tuoksu- ja väriminttua, tähtiputkea sekä kalliokieloa. Lisäksi oli sellaista keltaista, mihin tulee pieniä keltaisia kukkia.




Puutarhallahan alkoi tällä viikolla perusparannushanke, jossa vedetään vanhan puolen tiet sekä vesiputket uusiksi. Vielä ainakaan kaivinkoneita ei näy, mutta olen lähinnä iloinen tästä uudistuksesta. Alueen arvon luulisi nousevan. Eikä tarvitse nyppiä toivottavasti hetkeen rikkaruohoja tieltä.

Tässä kuvassa näkyy vielä pensasaidan reunukset, joissa on levinnyttä kultapiiskua ja vuorikaunokkia. Niiden siistiminen saa jäädä kyllä ensi kesään. Mutta tällaista kaikkea on tapahtunut viime aikoina.



tiistai 24. heinäkuuta 2018

Palstatarkastuksen tulokset

Palstat tarkistettiin taas kesäkuun puolivälin paikkeilla. Ehdin jo luulla ettei tulisi mitään valituksia kun raportti viipyi, mutta tulihan se sieltä viimein. Viime vuonna sain sanomista ainoastaan pensasaidan korkeudesta, mutta nyt tulikin hieman enemmän kaikkea. Palstojen välisen avoimen tilan puutteen ymmärrän kyllä, tatarit ovat taas levähtäneet eikä aukkoa olle kyllä ihan 60 senttiä mikä kuuluisi olla. Lisäksi tuli kuitenkin hylkäys kohdasta, jossa oli seuraavat: nurmikko leikattu, palstalla rikkaruohoja, palstalla viljelyyn kuulumatonta tavaraa sekä rakennukset huonossa kunnossa.

Näitä hieman ihmettelin, koska piha on kuitenkin paremmassa kunnossa kuin viime vuonna, samoin kuin mökkikin. Viljelyyn kuulumaton tavara taas on remonttitavaraa. Kuitenkin kun valitin asiasta Paavolle, huomasin että raportissa oli väärä palstan numero. Kuitenkin se palsta, kenen numero siinä oli, näyttää vielä paremmalta kuin minun. Laitoin itedustelua onko minun raporttini vielä jossakin vai onko tuossa vain väärä numero, mielenkiinnolla odotan tuleeko vielä lisää valituksia.



Loppuun kaverimme ja remppa-apulaisemme Tuukan ottama kuva viljelijästä pioniensa kanssa 😄

Heinäkuu

Nyt ei ole kyllä kirjoittelu paloa huvittanut. On niin kuuma ettei kotona tule oltua kuin nukkumassa, jos sitäkään. Mieluiten yötkin viettää mökin lattialla, missä on mukavan viileää. Remontti ei ole edistynyt juuri mitenkään, tulee huono olo jos pitää tehdä auringossa jotakin ja ei päivällä sisälläkään ole juuri sen viileämpää. Kylkiäisen rimoitusta olen sentään saanut tehtyä. Kaikki maalataan vielä toiseen kertaan samalla kun rimatkin.


Porkkanat eivät tänä vuonna ole juuri kasvaneet, liekö toinen kasvatuslaatikko liian aurinkoisessa paikassa, siihen kun paistaa koko päivän. Kylkiäisen sivulla ollut laatikko lienee iltapäivästä sen verran varjossa, että se on parempi paikka. Perunat ovat kuitenkin kasvaneet hyvin, tämä on jo vanha kuva parin viikon takaa. Nyt nostin betonisaavissa kasvaneet perunat jo kokonan ja suurimmat olivat nyrkin kokoisia. 


Perunalaatikossa kasvoi myös tällainen kumma sieni. Sen verran selvisi että jokin maljasieni kyseessä. Aika iljettävän näköinen. 


Herneetkin kypsyivät vauhdilla. Viime viikolla napsin niitä sieltä täältä kun olivat tämän kokoisia. Nyt ovat jo kaikki kuivia ja puisevia. Olen koittanut syödä niitä pois, mutta niitä on nyt niin hirvittävästi, että melkein litraa saanut syödä päivittäin ja vieläkin riittää, vaikka laitoin vain neljä riviä kasvatuslaatikkoon. Tuin ne tänä vuonna hyvin, mutta siltikin ne ovat nyt kaatuneita. Tukien pitäisi olla noin metrin pituiset ja tukevat, että kaikki pysyisivät pystyssä. Lisäksi melkein joka palossa on nyt jo matoja. 


Nostin pari viikkoa sitten jo kokeeksi pari punajuurtakin, melkoisen suuria olivat nekin jo silloin ja nyt ovat vieläkin isompia. Antaa niiden kuitenkin vielä kasvaa.



Avoimet puutarhat -päiväkin oli jo. Ihmisiä oli taas runsaasti liikkeellä ja nyt tuntui paljon useampi palsta olevan auki kuin viime vuonna. Molemmat naapurinikin olivat mukana. Meidän kahvilamme ei ollut ihan niin hieno kuin viime vuonna, ei vain jaksettu pestä enää posliinikuppejakaan kun innoikkain kahvilanpitäjä, siskoni Salla ei päässyt paikalle. Remontin edistyminen kiinnosti kuitenkin taas eniten ihmisiä. Toivottavasti vuoden päästä alkaisi olla jo enemmänkin valmista.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Kukkia

Pakko laittaa nyt muutamat kuvat pioneista, jotka ovat myöskin tänä vuonna kovin aikaisessa.



Ei näitä nyt ehkä aivan niin paljoa ole kuin viime vuonna, mutta kymmeniä kukkia kuitenkin joka tapauksessa. Vaaleanpunaiset ovat jo kukassa, mutta pinkit ovat vielä nupullaan.


Tänä vuonna myös varjoliljat kukkivat. Niitä tosiaan putkahti viime kesänä pitkin nurmikkoa ja siirtelin niitä ruohonleikkurin tieltä kukkamaahan. Yllättäen ne kukkivatkin nyt, en olisi uskonut että pitäisivät siirrosta.


Enimmäkseen nämä ovat punaisia, mutta kaksi valkoistakin näkyy kukkivan.


tiistai 19. kesäkuuta 2018

Fiskars waterwheel -kastelukela

Ilmoittauduin taas avoimet puutarhat -päivään ja tänä vuonna 50 osallistujaa sai mahdollisuuden Fiskarsin uutuustuotteen testikäyttäjäksi. Innostuin heti ilmaisesta letkusta, mutta harmikseni olin 51. ilmoittautuja. Ihana ihminen puutarhapäivän järjestelijöistä sai kuitenkin puhuttua minullekin tuon uutuuden. Ei mennyt kuin viikon verran ja sain hakea Postista uuden kasteluihmeen. Onneksi en mennyt Postiin pyörällä niin kuin ajattelin, koska paketti oli aivan hervottoman iso. Onneksi paketin sisällä oli runsaasti toppauksia ym. eikä itse tuote ollut järin suuri. 



Kahva on ulos vedettävä, joten letkua saa vedettyä perässään kuten Tallinan laivoilta tuttua kaljakärryä. Isojen pyörien ansiosta letku liikkuu melko kätevästi nurmikollakin, mutta koska olen niin pitkä niin jalat ottivat kiinni kävellessä kelaan. Tämä letku esitteen mukaan kokoa M/L eli joko 20 tai 30 metriä. En itseasiassa edes tiedä letkun tarkkaa pituutta, mielestäni sitä ei lukenut missään. Täytyykin oikein mitata, koska letku tosiaankin ylöttyy palstan kulmasta toiseen kulmaan saakka, ja palstani on n. 360neliötä. Varmaankin letkuni on sitten oltava 30 metriä...



Käytössä letkukela kaadetaan maahan ja tuo kela pyörii niin että letkun saa helposti vedettyä ulos. Keskikohdan sisällä on kaikki tarvittavat välineet, letkun liittimet sekä suutinosa.


 Suuttimen päätä kääntämällä saa joko sumua tai suoran vesisuihkun ja kaikkea niiden väliltä. 



Suuttimeen saa lisäksi tuollaisen telineen, jolloin sen voi jättää maahan suihkuttamaan vettä itsekseen. Kuitenkin varsinainen sadetin olisi hyvä lisä, tuon kanssahan vesi menee vain yhteen kohtaan.

Letkua mainostetaan ettei se mene taitoksille niin ettei vesi kulje enää, mutta ainakin itse olen sen pari kertaa saanut menemään niin tiukasti taitteele että veden tulo on pysähtynyt. Muuten kuitenkin mahtava tuote, itse olen vain niin laiska etten jaksa joka käytön jälkeen kelaa rullata ja kuljettaa säilöön. Kuitenkin kelauskin toimii varsin näppärästi, jos letkun joskus haluaa piiloon.

Tätä saa tulla ihmettelemään ja kokeilemaan puutarhapäivänä, ja saan pitää vielä vierailleni arpajaiset, jonka voittaja saa 200eurolla Fiskarsin välineitä 😍
(Äiti ja Paavo, te olette muutenkin tulossa, mutta jos tätä joku muukin lukee 😋)


Avoimet puutarhat -päivä on tänä vuonna siis 1.7. klo 12-17! Aiomme pitää taas mökillä kahvilaa ja pieni kirppis saataneen myös pystyyn! Kahvila tosin on hieman pienimuotoisempi kuin viime vuonna, mutta pullaa ja kahvia on tarjolla kuitenkin.

torstai 7. kesäkuuta 2018

Akileijoja ja mu






Akileijoja on putkahdellut pitkin pihaa ilman että olen tehnyt mitään niiden eteen. Taitavat olla varsin helppoja, voisi tulla vaikka uuden värisiäkin. Ei ole kyllä hajuakaan miten niitä saisi lisää, onko kaupassa siemeniä vai mitä. 

Juhannusruusukin aloitteli kukintaansa jo alkuviikosta. Ensin oli yksi kukka, mutta seuraavana päivänä koko puska oli jo valkoisena. 


Vein töihinkin muutaman oksan missä oli paljon nuppuja ja yhden yön aikana nuput olivatkin auenneet.



Olemme nyt ollet yötäkin mökillä melkein enemmän kuin kotona. Kaupungissa on ollut niin kuuma, ja mökillä taas viileää, niin ei ole tarvinnut paljon miettiä kumpaan mennään yöksi. Yksi yö ilmat alkoivat kuitenkin viiletä ja tuli kauhea tuuli. Tuntui että tukkakin hulmusi vaikka oli sisällä, kun ikkunan karmien välistä puhalsi niin kovasti. Peiton alla kuitenkin tarkeni, mutta ehkä olisi mukava että hellan saisi käyttöön niin saisi tarvittaessa mökkiä hieman lämmitettyäkin. Jokin putken pätkä vielä puuttuu että hellan saisi kiinni hormiin. Ja tuplaikkunatkin olisivat kivat, niin tuuli ei ihan sisälle asti pääsisi. 


Nämä edellisen asukkaan hankimat kompostorihököstykset eivät ole kyllä mistään kotoisin, kun eivät pysy edes pystyssä. Ilmankos hän olikin sitonut yhden ympärille köyttä, pitäisi varmaan laittaa muidenkin ympärille niin pysyisivät koossa.

Vanha jääkaappikin tuolla vielä näkyy nököttämässä, pitäisi kuskata se kierrätykseen mutta siihenkin tarvitsisi taas peräkärryä. Täytyy odotella hetki että on tarvetta kärrylle muutenkin.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Lisää kylkiäisestä


Kylkiäinen on jo melkein valmis, enää katto, rimat ja maalaus! Puutarhan säännöissä ei saa olla ikkunoita itään päin. Huussi on kuitenkin pilkkopimeä ilman mitään luukkua, joten Paavo teki siihen perinteisen sydämen. Sen ei pitäisi haitata ketään, kuitenkin ennenkin ovessa oli vastaavan kokoinen luukku.


Tuo mökin päätyseinä näyttää nyt ihan kauhealta kun rimoja on revitty irti, mutta ne pitää kuulemma kaikki uusia niin että tulevat kylkiäisen katon päälle. 


Laudat ovat vähän vänkyröitä, pitää pitää tuossa hakasen alla tuollaista kiilaa joka toivottavasti hieman suoristaisi oven yläosaa. Ei se minua haittaisi noinkaan mutta Paavo vaatii täydellistä lopputulosta... 


Pimeähän huussi vieläkin on, mutta näkee sentään vähän missä paperit ym. ovat. Kävin Bauhausista hakemassa vessaaperitelineen ja järkytyin aluksi kun kaikki maksoivat noin 20e! Ajattelin jo että taittelen ennemin itse rautalangasta jonkun hökötyksen, kunnes perähyllystä löytyi 2 euroa maksava hyvin pelkistetty malli. Sopii hyvin mökkihuussiin. Valitettavasti tästä ei nyt tullut otettua kuvaa, vaikka kaikkien kiinnostus nyt varmasti heräsi😀

Peilikin on jo paikoillaan, ihan mukavahan tuota on käyttää. 



keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Aikainen kesä

Aurinko on paistanut nyt kolmisen viikkoa putkeen ja kesä on tullut kertaheitolla. Pionit ovat jo nupussa ja kukkivat pian, vaikka viime vuonna ne taisivat kukkia vasta heinäkuun puolivälissä. Juhannusruusussa on myös jo nuput ja kasvimaalla on kasvu jo pitkällä. Lehtikaalia ja pinaattia esikasvatin jo kotona, joten lehtikaalista olen kerännytkin jo satoa. Pinaatti saa vielä hetken kasvaa ennen kuin alan tehdä taas keittoa siitä.

Viime vuonna nurmikolle putkahti oudon näköisiä kukkia ja kysyinkin Facebookin puutarharyhmästä mitä ne ovat. Ovat kuulemma varjoliljoja ja niitä on vaikea saada kukkimaan. Ilmeisesti niiden kasvamisessa menee lähes kymmenen vuotta. Siirsin niitä ruohonleikkurin tieltä kukkamaahan ja ilokseni huomasin että monessa on nyt nuppuja!



Tänä vuonna kyelin ryhmästä mikä tämän kasvin nimi mahtaa olla. Ryhmässä veikattiin että tämä on kevätkiurunkannus tai jalokiurunkannus. Piätisi kukkia keväällä, mutta ei tässä ainakaan ole nuppujakaan. Olen väistellyt sitä ruohonleikkurilla  ja taidan jatkaa väistelyä vielä jonkin aikaa, jospa innostuisi vielä kukkimaan joskus.


Viime vuonna toin äidin kukkamaasta myös paljon perennoja ja kiva huomata että niistäkin on vielä moni hengissä. Perkasin hieman pionien ympärystä ja tuoksusta muistin että istutin viime vuonna tuoksuminttuakin. Omenapuun juurelle istutin nimipäivälahjaksi saamani köynnöskasvin (joku clematis se oli) ja luulin jo että se oli vain yhden kesän ilo. Nyt kuitenkin pienen pieniä lehtiä on alkanut tulla esiin. Lisäksi ostin Nekalan pihakirppikseltä kuolanpionin taimen. Pionit ovat niin ihania, että haluaisin niitä olevan vielä enemmän. Tällä hetkellä nuppuja on jo viidessä eri pionissa.


Kovin surkealtahan tuo vielä näyttää, mutta olen kastellut sitä joka päivä niin toivottavasti se vielä virkistyisi. 

Kylkiäiseen tehtiin eilen viimeisen päätyseinän laudoitus ja lattia varaston puolelle. Huussin puolelle tehtiin lattiaan reikä huussin "nesteletkua" varten ja nostettiin jo pönttö sisään. Enää puuttuvat ovet ja hyllyt varaston puolelta niin mökin sa tyhjäksi työkaluista ym. roinasta ja päästään aloittamaan sisätöitä. Huussi ja varasto saavat jäädä sisäpuolelta maalaamatta. Tosin jos maalia jää niin huussin lattian voisi maalata, mutta katsoo sitä sitten kun saadaan edes mökin lattia ensin maalattua.



Vintille askartelin viimeiset lattialaudan palat molemmin puolin seinän vierustoille. Vihaan käsisirkkeliä ja sitä kun pitkiä lautoja pitää sahat halki pitkittäissuunnassa, mutta varmaan puolen tunnin ähertämisen jälkeen sain kaksi lautaa puoliksi ja niillä tuon lattian tehdyksi. Raahasin patjankin jo vintille ja mikäs tuolla maatessa. Ainakaan vielä ei ole liian kuuma päivälläkään tuolla katon alla, mutta rakoja on seinissä vielä sen verran että hyttysiä tulisi varmasti melkoisest mikäli tuolla jo yön nukkuisi. Tuo ikkunaseinä pitäisi vielä laudoittaa loppuun sisäpuolelta. Katto jää nyt vielä tuollaiseksi, kun myöhemmin olisi tarkoitus koko katto ja kattoruoteet ym. vaihtaa. Toivottavasti tänään saataisiin vielä kaikki siihen malliin, että itse mökki saataisiin tyhjäksi ylimääräisestä tavarasta!



keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Kylkiäinen

Kylkiäinen eli sivurakennus oli niin huonossa kunnossa (tai siis huonosti tehty alunperinkin), että se piti tehdä alusta alkaen uusiksi. Ensin sahattiin moottorisahalla kulmat, että pystyi kaivamaan perustuskuopat. Metrin syvät kuopat taas kivikovaan saveen, onneksi nämä on nyt oikeasti ne viimeiset. Koko höskää ei voinut purkaa ensin kokonaan pois, että oli edes joku paikka missä säilyttää romuja. Ja toki oli mukava että huussikin oli käytössä pitkään. 


Huussia olikin mukava käyttää, kun siitä puuttui yksi kulma kokonaan. Onneksi kukaan ei horjahtanut huussireissulla ja pudonnut tuonne monttuun. Tässä kuvassa onkin jo pilari valettuna ja kuivumassa.


Tämmöinen hököstys se oli.


Tässä on vanha purettuna ja uutta jo muotoutumassa. Raahasin yksin koko vanhan kylkiäisen kaatopaikalle, kun en saanut ketään apuun silloin kun oli peräkärry lainassa. Kolme kärryllistä tavaraa tuli ja yksi iltapäivä kului aikaa. Peräkärryn kuorman sitominenkin alkaa sujua jo hieman paremmin ja saan räikät auki ilman suurempia tappeluita. Jee!


Tässä ollaan taas jo pidemmällä, runko on pystyssä ja seinälaudoitus hyvällä mallilla.
Paavo teki muuten koko rungon, mutta minä sahasin noita seinälautoja ja Paavo naulasi ne kiinni. Parissa tunnissa saatiin aika paljon tehtyä.


Kattoon tulee kolmiorimahuopakate ja näissä on sen aluskate. Muuten kylkiäinen tulee olemaan samanlainen kuin vanhakin. Huussi tulee sivulle ja päähän varastoa. Tuossa ylemmässä kuvassa näkyy rajat alkuperäisestä kylkiäisestä, joka on ollut kovin matala. Tämä edellinen oli tehty ilmeisesti joskus 90-luvulla ja se oli jo aivan vänkyrässä. Eikä ihmekään, perustuksena oli vain yksi harkko per kulma, Nyt pitäisi kestää vaikka maanjäristykset. Tai ainakin uskoisin niin...



Varaston ja huussin väliseinäkin on jo pystyssä, eli oikeastaan puuttuu vain tuon etureunan lautat, ovet ja rimat seinistä. Ja maalaus, varsinainen katto ym... Huh ei se nyt ihan niin yksinkertaista ollutkaan kun alkoi miettimään. Mutta kuitenkin kaikki nämä kuoppien kaivuuta lukuun ottamatta tapahtui viikon sisään, että aika hyvin.

Syksyn satoa

Näitä jättikurpitsoja tuli tosiaan kaksi, joista toisen annoin jo pois. Toisesta ajattelin tehdä itse jotakin. Tutkiskelin hetken reseptejä,...