sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Puuhella ja muuta

Puuhella on viimein kiinni hormissa ja kokeilimmekin sitä jo hieman yksi päivä. Hyvin veti Paavon muuraama hormi!




Vielä puuttuu eduspelti lattialta ja kaakelit hellan päältä. Ja piipunhattu. Mutta muuten siis hella on valmis 😁 Olihan tätäkin reilu vuosi odotettu!



Pihalta tulee satoa edelleen. Kesäkurpitsoja on tullut paljon ja osa on todella suuriakin. Näitä on syöty jo grillattuna, täytettynä, lasagnessa, marinoituna ym. mutta vieläkin riittää. Ja monta olen antanut poiskin....



Tomaattejakin saa syödä joka päivä leivän päällä ja on niitä muutamaan ruokaankin saanut työntää etteivät ehdi mennä huonoksi. Yllättävän paljon näitäkin on tullut ja alun latvamätäkin näyttää nyt hävinneen. Kunpa vielä olisi sen verran lämmintä, että ehtisivät loputkin kypsyä.


Pihallakin hieman kukkii vielä. Kävimme Hämeenlinnassa kirpputorireissulla ja ostin sieltä syyskaunosilmän ja purppurakeijunkukan. Näitä oli pöytään laittamassa vanhempi nainen, joka alkoi heti minulle niistä kovin puhua. Tuli tuosta tädistä ihan oma isotätini mieleen, joka juuri myöskin toi minulle uusia kukkia. 




Gladioluksetkin alkoivat kukkia, en olisi uskonut että näistä mitään tulee. Kuitenkin melkein kaikki ovat nyt kukassa. Niiden vieressä kukkii kultapallo, jonka toin viime kesänä äidiltä. Nuo on itseasiassa sen ainoat kukat, toivottavasti ensi vuonna kukkii hieman runsaammin.


Toivottavasti uudet lajit jäävät henkiin ja esim. tataria pitää yrittää hävittää vielä ensi kesänäkin. 

perjantai 30. elokuuta 2019

Sisätiloja

Sisätiloissakin on tapahtunut edistystä melkoisesti edellisestä katsauksesta. Kuistin lattian maalasin jo aikaa sitten. Halusimme säilyttää alkuperäisen lattian värin ennallaan, joten koitimme löytää mahdollisimman samansävyisen uuden maalin. 



Tämän kuvan ottamisen jälkeen listatkin on jo saatu paikoilleen. Kuistilta pitää maalata enää ulko-oven ympäryslistat kertaalleen, sitten se alkaisi olla sisäpuoleltaan valmis.


Sohvallekin kuuluu hyvää. Pappa teki selkänojasta puuttuvan palasen ja sattumalta minulla ennestään ollut petsi oli aikalailla samaa sävyä kuin muu sohva.

Uutta palaa ei juuri huomaa! 


Selkänojan verhoilun ympäriltä puuttuu enää koristenauha, joka peittää niitit. Nauha on jo olemassa valmiina, pitäisi vain selvittää millaisella liimalla se kannattaa kiinnittää.


Olemme nukkuneetkin sohvalla muutaman yön, mutta siirsimme sittemmin makuupaikkamme lattialle. Kun sohvan kannen ottaa pois ja sohvan levittää, se on melko syvä. Täytin montun patjoilla, mutta kolme päällekkäistä patjaa ei ollut selkiemme kannalta hyvä idea. Täytyy kehitellä sohvaan jokin välipohja laudoista tms, niin, ettei tarvitse nukkua montussa ja yksi patja riittäisi. Sitten sohvaa taas ei saisi helposti kasaan, mutta harvoinpa meillä oikeasti vieraita käy, ettei se voisi aukikin olla. 


Tiskipöydän takana seinässä olikin jo ennestään pala Manilevyä (tai Enso-levyä, millä nimellä nyt kutsuukaan). Halusin samaa sitten myös sähköhellan taakse ja etsin netistä sopivia paloja. Sitten tuli Teiskossa myyntiin pala levyä ja tukka putkella ajoin sitä sieltä hakemaan. Takaisin mökille tultuani huomasinkin että sävy ei ole aivan sama kuin siinä vanhassa levyssä.... 



Paavo kuitenkin kiltisti kiinnitti levyn hellan taakse todetakseen vain että se näyttää kauhealle. Tottahan se onkin, tuossa vanhassa oli kiva haalea sävy, mutta tästä uudemmasta tulee mieleen vain lonkerotölkki. Olkoot nyt seinässä kunnes keksimme tilalle jotan parempaa... Onneksi ei maksanut kuin 10 euroa. 

Lisäksi mökillä on tapahtunut vihdoin puuhellan kiinnittyminen hormiin 😁 Paavo oli koittanut paperilla että hormi vetää, mutta vielä täytyy odottaa pari päivää laastin kuivumista ennen kuin saadaan kunnon tulia tehdä pesään. Mahtavaa!

(Tosin hellan taakse pitää vielä laittaa kaakelit ennen kuin uskaltaa alkaa mehuja keittelemään tai mitään muutakaan touhuamaan. Hormin rappauksesta ei varmasti mikään lähde irti mikäli siihen jotain roiskuu... )

Kerron vielä lopuksi, että olen perustanut mökille oman Instagram -tilin. Sinne on paljon helpompi laittaa kuulumisia, joten sitä tulee päivitettyä useammin. Ne keillä ei ole Instagramia (äiti ja Paavo ainakin...) niin sinne pääsee täältä : www.instagram.com/suvimokilla

torstai 29. elokuuta 2019

Syksyn satoa

Heinäkuussa valittelin ettei mikään oikein ole kasvanut. Nyt ei voi kyllä enää sanoa samaa. Selvästi kuitenkin etupihalla olevissa lavoissa kasvu on huonompaa kuin mökin sivustalla olevassa, joten täytyy siirtää ne kaksi laatikkoa jonnekin muualle. Sellaiseen paikkaan minne ei koko päivää aurinko paistaisi suoraan. Niiden paikalle etupihalle täytyy sitten keksiä taas jotakin, ettei ole pelkkää nurmikkoa. Kovasti on pohdittavaa...


Mangoldi oli minulle ihan uusi tuttavuus, ja ilmeisesti vähän koko Suomelle uusi tuttavuus. En meinannut löytää mitään reseptejä missä sitä voisi käyttää. Yksi kokeiltava resepti löytyi valkosipulissa paistetulle mangoldille. Se löytyy täältä,  Ruokasurffausta -blogista. Resepti olikin niin hyvä, että olen tehnyt sitä jo kolme kertaa. Lehtiä tuntuu tulevan Mangoldiin kokoajan lisää, eli saan tehdä jatkossakin.


Kesäkurpitsaa kasvatin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kasvatin ne siemenestä alkaen ja olen ihan yllättynyt miten niistä pienistä huonon näköisistä taimista on tullut nyt jo niin paljon kesäkurpitsoita. Olen jakanut niitä niille ketkä vain haluavat ja itsekin ollaan monta kertaa niitä grillattu ja syöty täytettyinä. 



Tomaatissa on aivan valtavasti raakileita ja osa alkaa jo kypsyäkin. Päältä näyttävät kauniilta...


...mutta alapuolelta eivät niinkään. Googlettelun perusteella näitä vaivaa latvamätä. Ne kasvavat Biolanin kasvusäkissä joka on kastelualtaan päällä, joten en usko että syynä tähän olisi huono kastelu tai ravinteet. Veikkaanpa että se unohtunut varkaiden nyppiminen  on syynä. Onneksi on joitakin täysin hyvän näköisiäkin tullut ja tulee toivottavasti lisääkin. Alkukesästä ostin innoissani basilikan taimenkin, että saan tehdä siten tomaatti-mozzarella-basilika -salaattia. Ei ollut turhaa, koska kyllä näistä varmasti kohta sen salaatin saakin!



Takapihan kukkaniitystäkin tuli lopulta ihan hauskan näköinen. Heitin tänne "joutomaalle" kaikkIA epämääräisiä siemeniä kehäkukasta Rucolaan ja siemenperunoitakin oli muutama mukana. Kovasti ainakin ötökät ovat näkyneet tykkäävän. Mietin tänne joitakin pensaita ensi kesäksi, mutta ehkä kukkamaa olisi kuitenkin kiva. Minulla kävi äiti, mummu ja isotäti kylässä ja heiltä tuli kaikenlaisia ideoita. Korkeista perennoista saisi hyvin näkösuojaakin.




Täti toi mukanaan kaikenlaisia kukkia, jotka piti saada jonnekin mahtumaan. Niiden tieltä saikin lähteä  tuo valtava (mikä lie) angervo. Tämän kanssa taistelin varmaan tunnin, jonka jälkeen tuntuikin että olin saamassa lämpöhalvauksen. 



Selvisin kuitenkin voittajana ja tänään se lähti kaatopaikalle.  Saman kohtalon angervon kanssa koki jättimäinen jättipoimulehti. Juuri ja juuri jaksoin nämä nostaa edes peräkärryyn.



Näiden tilalle laitoinkin sitten isotädin tuomat kasvit, eli nappileinikin, kultasyyläjuuren, dorianvillakon, balkaninkellokin ja tuoksuköynnöskuusaman. Katsotaan mitkä ovat hengissä vielä ensi kesänä. 




Sain vierailtani myös neuvoja myös kamalan näköisen ruusuorapihlaja-aidan suhteen. Täytyy vetää koko aita moottorisahalla matalaksi, niin ehkä siitä kasvaisi hieman kauniimpi. Täytyy samalla siistiä aidan aluset, tien puolelle voisi keksiä jonkun kivan maanpeitekasvin. 

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Elokuu

Onpas taas kulunut pitkä aika viime tekstistä. En edes tiedä mistä aloittaa, kun tuntuu että mökillä on puuhailtu viime aikoina niin paljon.

Ensinnäkin olen ollut nyt kesälomalla. Viime viikolla pidimme talkoot, joissa olikin suuri osanotto. Tarkoitus oli purkaa leikkimökki ja maalata mökki. Parissa tunnissa kaikki hommat olikin jo tehty ja heitimme Paavon kanssa leikkimökin kahdella peräkärryllisellä kaatopaikalle. Innokkaista maalaajista en tullut ottaneeksi yhtään kuvaa, mutta kiitokset kuitenkin kaikille talkoolaisille ja Sallalle tarjoilujen tekemisestä!


Leikkimökki, eli Villa Maria edellisen asukkaan ristimänä, oli aivan täynnä roinaa. Olen hieman keräilijäluontoinen, mutta nyt oli kyllä pakko vähentää tavaraa. Luovuin  Facebookin Roskalava -ryhmässä jopa banaanilaatikollisesta vanhoja lehtiä, jotka olin ottanut talteen lattian purujen alta. Joitakin kuitenkin säästin huussilukemiseksi. Myös polttopuuksi säästämäni lautasilput lähtivät nyt kaatopaikalle, niitä ei kukaan halunnut tulla hakemaan edes ilmaiseksi. 

Pojat ja sorkkaraudat töissä.

Leikkimökin paikalle on siis tarkoitus tehdä jossain kohtaa kasvihuone. Nyt puoli pihaa on vain tasaista kenttää. 


Tässä leikkimökistä ei ole näkyvissä enää jälkeäkään. Kaivoimme samalla pois sen takana kasvaneet kultapiiskut. Kompostilaatikot tyhjensin myös tässä rytäkässä ja sihtasin tuotokset upealla itse nikkaroimallani multasihdillä. En käyttänyt teossa aluksi ollenkaan mittaa (jotenkin unohtui) ja ruuvasin kehikon kasaan ensin kauhean viutiloksi. Sitten taas kehikko oli iso verkkoon nähden ja vasta kolmannen sahauksen jälkeen onnistui. Tunsin itseni taas niin viisaaksi 😅


Otin mallia tähän yhdistyksen sihdistä, joka tosin on paljon isompi ja siinä onkin hommissa yleensä 2-3 henkeä kun sihdataan. Tämä pikkuinen on kätevä, mullat sippuvat suoraan kottikärryyn. 


Lopputulokseen olin tyytyväinen, hyvältä mullalta näytti!


Kun etupihan mylläämisessä oli päästy vauhtiin, niin kaivoimme samalla koko etupihan auki ja tilasin kaksi kuutiota lisää singeliä. 


Vanhat laatat olivat aivan kaameassa kunnossa. Aiemmin mainitsemastani Facebookin Roskalava -ryhmästä olin jo aiemmin hakenut näiden tilalle vanhoja isoja betonilaattoja. Niiden hakeminen appivanhempien kanssa (Paavo oli töissä) on ihan oma tarinansa, mutta en mene nyt siihen. Monta sataa kiloa laattoja saatiin kuitenkin perille ja kärrykin oli vielä ehjä sen jälkeen... Laatat olivat tosiaan niin painavia, että en oikein jaksanut yksin edes yhtä laattaa nostaa. Anopin kanssa sitten yhdessä veimme laatta kerrallaan kärrystä niitä pois. 


Aiemmin tosiaan soraa eli siis singeliä oli yksi kuution säkki, jolla sai laitettua mökin sivustat. Tilasin nyt sitten reilusti lisää. että saisi etupihankin. Toivottavasti ei jää kauheasti yli. 



Tämä kuva on tältä päivältä. Nuo isot laatat ovat ne mitkä hain Paavon vanhempien kanssa ja pienet laatat olivat mökillä jo ennestään. Nyt on kunnon laatoitus pöytäryhmän alla, toivottavasti suodatinkangas pitää rikkaruohot loitolla. Soraakin on saatu levitettyä jo aika hyvin. Tästä tulee kyllä siisti, vielä pitäisi koko alue rajata jollain reunakivillä, ettei kivet mene nurmikolle. 

Huomenna pidän kyllä lepopäivän pihan laitosta, pariin kertaan on tuntunut jo että tulee lämpöhalvaus kun huhkii näin lämpimällä.




Loppuun vielä kuva numerokylteistä. Palstatarkastuksessa tuli sanomista siitä, ettei takapihalla ole mökin numeroa. Olin jo ostamassa Bauhausista numeroita, mutta Paavo sanoi tekevänsä samanlaisen kyltin taakse kuin mikä on etupihallakin. Alkuperäisen kyltin ostin Loviisan wanhat talot -tapahtumasta, jossa olimme sinä päivänä kun mökin myyjä soitti että hän hyväksyy tarjoukseni. Kyltti oli siis ensimmäinen hankintani mökkiin. Uusi kyltti on melkeinpä hienompi kuin alkuperäinen, vaikka toteutus meni hieman tiukille. Paavo kävi ruuvamassa kyltin seinänä uusintatarkastusta edeltävänä yönä 12 aikaan.... 









maanantai 15. heinäkuuta 2019

Sadonkorjuuta ja muuta

Jotenkin tuntuu, että tänä vuonna kasvu on ollut kauhen kituliasta. Kuitenkin jonkinlaista satoa olen jo saanut ja kyllä lisää näyttäisi olevan tulossakin. Herneissä on jo littanat palot ja itse siemenestä kasvattamani kesäkurpitsatkin kukkivat jo. Laitoin ne ehkä itämään liian myöhään, mutta toivon että jotain satoa ehtisi niistäkin tulla ennen syksyä


Olen aiemminkin esitellyt tätä mahtavaa kurkkua, joka kasvoi Biolanin kasvusäkissä. Tänään otin sen talteen ja vein kotiin. Maistui melko vetiselle, mutta olihan se kuitenkin elämäni ensimmäinen itse kasvattamani kurkku!


Nam nam, tarjosin tästä maistiaisia vieraillekin.

Perunoitakin nostin jo kerran sen verran että saatiin yksi ateria. Ihanan vaaleita  pikku perunoita. 
Muuten en ole mikään perunoiden suurin ystävä, mutta uudet perunat kyllä ovat hyviä, varsinkin itse kasvatetut. 


Pinaattiakin otin kasvimaalta jo sen verran, että sain yhdet pinaattiletut tehtyä. 

Yksi päivä ihmettelin kuka oli käynyt kaivamassa kasvimaatani. Vastaus löytyi kuopan pohjalta; jonkun kissa oli käynyt paskomassa kasvimaalleni. Siinä kohtaa ei kasvanut edes mitään, liekö sama katti käynyt aiemminkin asioillaan? Ikinä en ole kissaa puutarhalla nähnyt, mutta kauhea hajukin kyllä viittasi kissaan.

Sitten ihan toiseen asiaan. Pappa oli saanut jo valmiiksi sohvan puuttuvan palasen. Hain sen jo viime viikolla, pitäisi vielä vähän hioa tuota palikkaa ja koitaa saada siitä saman värinen kuin muusta sohvasta. Tässä kuvassa sitä ei ole vielä liimattu kiinni, mutta varsin hyvin näyttää sopivan. Pappa on kyllä hyvä.




Seinustojen soran levittäminen on edennyt "olohuoneen" päätyyn. Maa vietti siellä  mökkiin päin, joten olen tunti tolkulla kaivanut maata pois ja koittanut tasata sitä. Tämä on vähän huono kuva, kuvasin tässä lähinnä tuota ruusua mikä kasvoi omenapuun alla. En koskaan nähnyt tuon ruusun edes kukkivan, mutta aina se vain kasvoi ja raapi lähes päivittäin minua. Sain siitä tarpeekseni, leikkasin sen matalaksi ja kaivoin juuret ylös. Tuosta takaa näkee kuitenkin hieman tuota kaivantoa. Kyllä melkein kaivinkoneen olisi tarvinnut. Nyt sivustat ovat täynnä epämääräisiä savikasoja, täytynee kuskata niitä peräkärryllä pois, ei noita muuten saa mitenkään tasattua. Melkoista kaivantoa puoli palstaa, mutta kai tämä tästä. 





sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Avoimet puutarhat

Onpas aika taas kulunut nopeasti. Viikko sitten oli tosiaan avoimet puutarhat -päivä siirtolapuutarhallakin ja pidin äidin, kahden siskon, siskon miehen ja kahden pikkuapurin voimin mökkiä auki. Väkeä riitti 12-17 välillä runsaasti ja viimeiset taisivat tulla hieman viiden jälkeenkin. Aiempina vuosina pari viimeistä tuntia on ollut selvästi hiljaisempia. Tuntui että väkeä oli nyt aiempaa enemmän liikenteessä, vaikka välillä satoi vettäkin. Emme pitäneet nyt kahvilaa lainkaan, mutta onneksi naapuri piti niin kävimme siellä kahvilla ja piirakalla.

Kirpputori meillä oli sentään oli ja lisäksi olin koonnut tarjolle melkoisen kasan ilmaiseksi otettavaa roinaa edellisen omistajan jäämistöistä. On tullut huomattua että kaikki melkein roskakin lähtee eteenpäin kun antaa ilmaiseksi 😄  Tavarasta onkin nyt hyvä päästä eroon, kun leikkimökki pitäisi saada purettua ja siellä olevat tavarat pitäisi saada jonnekin mahtumaan...

Kuva kotoa lipaston päällä, pioneja pienen pienessä Wirkkalan Varsan jalassa. Kuvissa isoisovanhempiani ja Helmi-kummini.

Suurin osa kävijöistä kävi taas ihmettelemässä mökissä sisälläkin. Monet muistivat käyneensä siellä viime vuonnakin ja osa oli ensimmäistä kertaa siirtolapuutarhalla. Oli hauska kun kävijöistä 99% kehui ensimmäisenä tapettia, kun he tulivat sisään. Kyllähän tapetti kieltämättä hieno onkin, samoin koko mökki. Varsinkin nyt kun Paavo sai vihdoin remontti-inspiraation ja laittoi ikkunalistat paikoilleen.
On tämä vaan nätti nyt kun listatkin on ikkunoiden ympärillä! Verhotangot vielä pitäisi ostaa ja laittaa paikoilleen 💓

Ehdin itsekin käydä kiertelemässä muiden palstoilla ja sillä välin muut esittelivät meidän mökkiämme. Kun olin poissa niin joku oli kuulemma jo kysellyt millä hinnalla mökki olisi myynnissä. Sisko ei ollut osannut vastata ja hyvä niin, kyllähän sitä vähän surku tulisi jos nyt ajatteleekin että myisi tämän. Aina olen ajatellut että tämä joskus kyllä myydään, mutta jos ei nyt ihan vielä kuitenkaan.

Muiden palstoista jäi mieleen ihana viidakkomainen puutarha, jossa oli häkissä kanarialintuja sekä palsta, jolla oli kolme kanaa. Kanat olisivat omissakin haaveissa, mutta ehkä nyt toistaiseksi viisi kanaa ja kukko vanhempieni luona saavat riittää. Itse ne kuitenkin sinnekin hankin.... Muutenkin oli mukava kurkistella millaisia mökkejä ja puutarhoja muilla oli. Ensi vuonna taas uudestaan osallistumaan tapahtumaan. 

Kuistikin alkaa valmistua. Paavon inspiraation ollessa valloillaan piti listat saada paikoilleen heti, ei väliä vaikka  ne oli maalattu lattian värillä koska ne oli tarkoitus laittaa portaikkoon lattialistoiksi. Noh minä maalaan nämä sitten vielä uudelleen eri värillä. Lisäksi roskalavalta raahaamani naulakko pääsi vihdoin paikoilleen. Muistan kun pari vuotta sitten polkupyörällä rahtasin tämän kotiin ajatuksella että se sopii täydellisesti mökille. Vähän lyhempihän se voisi olla, mutta tyyliltään on oikein passeli. 

Tämä vuosi oli muuten ensimmäinen, kun puutarhan auki pitämisestä sai yhteisötunteja. Koko päivästä sai kaksi tuntia. Olen ollut taas vähän laiska tuntien kerryttämisessä, yksissä talkoissa olen vain käynyt. Vielä pitäisi viisi tuntia käydä tekemässä. 


Yhtään kuvaa en tapahtumasta tajunnut ottaa. Ajattelin että ehtiihän siellä tehdä vaikka mitä, mutta jotenkin äkkiä se aika kului ihmisten kanssa jutellessa. Laitoin tähän kuitenkin kuvitukseksi hieman muita kuvia. 



keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Heinäkuun alkua

Avoimet puutarhat -tapahtuma on sunnuntaina ja sitä ajatellen hieman siivosin mökkiä. Pidämme äidin kanssa mökillä kirpputoria ja mökkiin saa taas tulla sisällekin ihmettelemään remontin edistymistä.


Pari mattoa toi heti lisää kodikkuutta, eikä tämä näytä enää niin pahasti työmaalta. Toki tuo ryppyinen pöytäliina ja kauhtunut puutarhatuoli voisivat olla hieman paremmat vielä.


Keittiön yläkaapista puuttuvat vielä ovet ja puuhella ei vieläkään ole kiinni hormissa. Vesihanakin on paikoillaan vain näön vuoksi, tämän kesän projektina pitäisi olla myös vesiletkun kaivaminen maahan palstan kulman vesipisteelle ja lavuaarin yhdistäminen viemäriin.


Mökin seinustoille lapioitiin parin kaverin kanssa jo puoli kuutiota soraa. Pitäisi vielä keksiä joku reunakivi tms, edullinen ratkaisu rajaamaan tuota soran ja nurmikon väliä. Sora on kovin likaista, tästä näkee miten tuo räystään ulkopuolella oleva sora on jo puhdistunut sateessa. Kaksi seinustaa alkavat olla valmiina, mutta vielä kaksi seinustaa pitäisi ensin kaivaa auki, laittaa kangas ja levitellä sorat. Varmaan toinen kuutio pitää soraa tilatakin, että saa myös etupihan tehtyä.




Kasvimaalaatikoissa kasvu on ollut jotenkin vaisua tänä kesänä. Juuri ja juuri edes näkee mitä pitäisi kasvaa. En ole nyt aivan varma johtuuko tämä siitä, että kylvin siemenet vasta toukokuun viimeisinä päivinä vai onkohan joku mennyt pieleen bokashini kanssa. Kaikilla muilla bokashiryhmässä kaikki tuntuu oikein rehottavan ravinteikkaan mullan takia.


Äiti toi pari vuotta sitten jonkin kärhön, jonka luulin jo kuolleen. Kuitenkin pientä eloa on tänä kesänä tullut näkyviin. Jotain kummaa eloa on myös tuossa omenapuun rungon raossa, mikä lie sieni sieltä pilkistää. Ostin kirpputorilta toisenkin omenapuun alle kärhön, saksankärhö taisi olla se nimeltään. Toivottavasti se kasvaa hieman nopeammin kuin tämä.

Olen keksinyt että haluan palstalleni pähkinäpensaan. Täällä omavarainen -sivulla on hyvä juttu pähkinöiden kasvatuksesta. Täytyy vielä miettiä mihin sen laittaisi,  pähkinä vaatii suojaisen, lämpimän paikan ja paljon ravinteita. Mietin sitä ensin takapihalle, mutta ei taida oikein sopia sinne olosuhteiden puolesta. Ensi kesänä voisi muutenkin siirtää etupihalla olevat kasvimaalaatikot jonnekin, niin ehkäpä pähkinä voisi tulla niiden tilalle. En ole ikinä nähnyt missään kasvavan pähkinöitä, niin haluaisin itse kokeilla. Melkein jo maistan pähkinät suussani 😄



Tästä tuli kyllä harvinaisen poukkoileva teksti, mutta minun pitäisi oikeastaan olla jo nukkumassa. Aamuvuoro taas kutsuu huomenna.











perjantai 28. kesäkuuta 2019

Kuulumisia alkukesältä

Apua kun on mennyt taas pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoitin. Ei ole mukamas konetta ehtinyt kaivaa esiin. Paljon on kuitenkin tapahtunut tässä kevään aikana, kirjoitan niistä nyt pikaisesti ennen kuin pitää mennä nukkumaan.

 Sisältä en ole tajunnut ottaa kunnon kuvia, eikä sieltä kyllä tämän parempi paljon saakkaan, kun mökki on täynnä tavaraa. Kuitenkin sisäkaton pinkopahvien saumat liisteriöitiin makulatuuritapetilla ja katto maalattiin alkukesästä. Sen jälkeen on saatu paikoilleen myös jalka- ja kattolistat. Ikkunalistat vielä puuttuvat. Ensimmäinen varsinainen huonekalukin kannettiin tällä viikolla sisään. Ostin innoissani tämän sohvan jo pari vuotta sitten, mutta vasta nyt se pääsi mummun navetasta mökille asti. Olin myös ostanut sihen uuden kankaankin heti, miettimättä sen kummemmin mökille tulevia värejä. Nyt kun tapetitkin olivat paikoillaan, puna-valkoraidallinen kangas ei olisi enää mitenkään sopinut tuonne.


Tässä sohva ennen verhoilujen uusimista. Tajusin ottaa kuvat vasta kun olin aloittanut jo vanhojen kankaiden repimisen. Hirveä se kuitenkin ennen oli!


Kävin ostamassa uuden kankaan vielä tällä viikolla ja naputtelin sen samantien istuimeen paikalleen. Kellertävä väri sopii minusta mökille oikein hyvin. Minulla ei taida olla nyt kuvia kuistilta, mutta kuistin seinäpaneelit maalasin samankaltaisella vaaleankellertävällä värillä kuin mitä tässä sohvassakin on. 



Sohvan selkänojasta vasemmalta puuttuu yksi puupala, ennen kuin selkänojan kankaan voi laittaa paikoilleen. Pappa kävi mittailemassa sohvaa ja hän lupasi tehdä puuttuvan palan. Kyllä tämä nyt on minusta jo aika nätti!


Viime kesnä tuomistani perennoista aika monet ovat lähteneet hyvin kasvamaan. Vasemmalla on ainakin äidiltä tuomaani tähtiputkea, tarha-alpia ja minttuja. Myös siskolta saamani valkosipulit ovat lähteneet hyvin kasvuun. Muistin ne vasta nyt kun alkoivat kasvaa, olin ne tuohon kukkamaahan lykännyt ja varmaan ajattelin ettei niistä kuitenkaan mitään tule.


Pionitkin ovat juuri parhaimmillaan. Vein niitä töihin tänään ison kimpun ja jätin kotiinkin muutaman. Olen myös antanut niitä kaverille, naapurille ja enon vaimolle, mutta siltikin niitä on vielä vaikka kuinka paljon. On ne vaan ihania!


Osallistun myös tänä vuonna avoimet puutarhat -päivään. Sen takia sain Biolanilta kasvusäkin ja siihen kuuluvan kastelualtaan. Kokeilin niiden avulla ensimmäistä kerta ikinä tomaattia ja avomaankurkkua. Todella hyvin ovat lähteneet kasvuun, muutama minikurkkukin on jo tulossa. Tomaatit sen sijaan eivät voi kovin hyvin. Vasta kuukausi istutuksen jälkeen perehdyin tomaattien kasvatukseen ja luin että niistä olisi pitänyt "varkaita" nyppiä jatkuvasti. En ollut sellaista tehnyt ja nyt tomaatit ovat vain hervottomat puskat, joissa on muutama kukka. Koitin niitä vielä katsella, mutta vaikea nyt enää sanoa mikä on varsinainen oksa ja mikä varas...


Mökin seinustat kokevat myös muodonmuutoksen. Tilasin säkin soraa (singeliä tms tarkemmin?) ja olen kaivanut seinustoilta hieman savea pois. Tarkoitus olisi että ruoho ei kasvaisi jatkossa ihan mökkiin kiinni. Soran alle laitoin kankaan, joka toivottavasti hieman estää rikkaruohoja.

Takapihalla on muutenkin ihan erinäköistä kuin ennen. Kaivoimme kaikki tuoksuvatun juurakot pois, missä oli kyllä melkoinen urakka. En oikein vielä tiedä mitä takapihalle laittaisin, niin heitin maahan vanhaksi menneitä kesäkukkien siemeniä. Haaveissa on ihana kukkaniitty, mutta hieman ankealta vielä näyttää. Ehkä ensi kesänä keksin sinne jotakin järkevämpää, jotakin pensaita ehkä.

Mökin päätyyn taas laitoin karhunvatukan taimia, mitä sain vaihdossa varjoliljojen aluista. Ne näyttävät voivankin hyvin. Samalla olen vadelmia koittanut hävittää, koska täällä kotona on vadelmaa jo yllin kyllin kasvamassa.

Koko etupiha pitäisi vielä tänä kesänä kaivaa auki ja laittaa soraa tilalle. Osin mädäntyneet puulaatat saavat samalla lähteä. Leikkimökki pitäisi myös tänä kesänä purkaa, kasvihuone tehtäisiin tilalle mahdollisesti ensi kesänä. Samoin kattoremontti ja sähköjen laitto tehtäneen vasta ensi kesänä. Tänä kesänä toivottavasti saadaan loput listat paikoilleen, puuhella kiinni hormiin ja koko mökki pitää vielä maalata toiseen kertaan. Huussin päädystä myös puuttuu muutamat rimat. Että ei tässä tekeminen vieläkään lopu 😄




sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Huhtikuuta

Tasan kuukausi näköjään mennyt taas edellisestä kirjoituksesta. Mitään kovin kummallista ei ole kuitenkaan taaskaan tapahtunut. Omenapuut olen mökillä käynyt leikkaamassa, mutta haravointia en ehtinyt kuin ajatella kun taas tulikin lunta sen verran että oli maa valkoisena. Tänään kuitenkin näytti taas hieman keväisemmältä ja vein mökille kellarista ensimmäisen multatehtaani. Multatehdas on siis bokashin viimeisin vaihe, missä fermetoituneet biojätetteet sekoitetaan vanhaan multaan ja annetaan muhia vielä siellä. Minulla nuo olivat vähän reilu kuukauden kellarissa ja tänään kippasin ämpärin mökillä kasvimaalaatikkoon. Haju oli melkoisen etova kun ämpärin kaatoi, mutta kun massaa sekoitteli niin ei sieltä tosiaan enää erottanut mitä biojätteitä mikäkin oli. Kananmunankuoren hieman erottuivat, mutta muuten oli melko tasaista massaa.


Tässä kuvassa on pelkkää biojätettä ja bokashirouhetta, jotka ovat muhineet tiiviissä ämpärissä kuukauden verran, Tämä on siis toinen täyttynyt bokashiämpäri, minkä sekoitin nyt mullan kanssa ja tästä tuli multatehdas. Jätin tämän toisen satsin muhiman mökin kuistille, prosessin pitäisi toimia yhtälailla kylmemmässäkin ilmassa. Kesällä sitten vasta näkee tykkäävätkö kasvit nyt sitten kun on tuota bokashimultaa sekoitettuna kasvimaalaatikoihin.

Oli mökillä hieman jännitystäkin, kun naapurin kylkiäiseen oli murtauduttu. Ihmettelin kun varaston ovi oli auki eikä naapuria kuitenkaan näkynyt. Lähempi tarkastelu näyttikin että varaston lukko oli revitty auki. Soitin yhdistyksen puheenjohtajalle joka ilmoitti tästä naapurille. Onneksi itse mökkiin ei oltu kajottu, ikkunat ja ovi näyttivät ehjille. Ja onneksi meille ei oltu tultu.

Toin mökiltä vähän multaa, että voin laittaa gladioluksen sipuleita taas esikasvatukseen. Ajattelin laittaa ne vintin ikkunan eteen, en usko että ovat siellä kenenkään tiellä ja siellä on kuitenkin lämpimämpää kuin ulkona.

Olohuonene ikkunalaudalla on jo kasvamassa kaikkea, harmi vaan kun en muistanut kirjoittaa mitä missäkin purkissa on. Basilikaa taisi ainakin olla, samoin lehtikaalia ja pinaattia.





Syksyn satoa

Näitä jättikurpitsoja tuli tosiaan kaksi, joista toisen annoin jo pois. Toisesta ajattelin tehdä itse jotakin. Tutkiskelin hetken reseptejä,...