keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Toukokuun puoliväliä

Onkin kulunut taas monta kuukautta, kun kirjoittelin edellisellä kerralla. Eikä  mökillä kyllä varsinaisesti ole mitään tapahtunutkaan, tavallisia keväthommia vain. Aika menee nyt niin nopeasti, tuntuu ettei ehdi oikein kuin töissä käydä. Viime viikolla oli jo muutaman päivän helle, silloin ehdin leikkaamaan ensimmäisen kerran nurmikon ja grillailimme mökillä kavereiden kanssa. Nyt kuitenkin on taas viileää ja on satanut monta päivää. 



Kasvimaalaatikot olen möyhinyt ja lisännyt hevosenkakkaa, niihin pitäisi tehdä kokonaan uudet laudoitukset vanhojen, osin jo lahonneiden ympärille. Olen tehnyt ne ihan vain raakalaudasta ja nyt kun olisi niiden viides kesä edessä, niin ne alkavat olla tiensä päässä. Vaihtoehto olisi että siirtäisi kaiken mullan pois ja tekisi uudet laatikot, mutta taidan vain jättää vanhat laudat sisälle ja tehdä uudet ympärille. Tai jos en saa tuotakaan aikaiseksi, niin annan olla. Ehkä ne vielä tämän kesän pysyvät kasassa ja miettii sitten ensi keväänä uudelleen. Perunat jo laitoinkin maahan viime viikon helteiden aikaan, samoin  kehäkukat, malopit ja muut kesäkukat takapihan kukkapenkkiin. Muut siement odottavat vielä maahan pääsyä. 



Kotona esikasvatukset ovat olleet hyvässä vauhdissa jo huhtikuun alusta alkaen. Olen kasvattanut tomaattia, chiliä, basilikaa, viidakkokurkkua, vesimelonia, kasvihuonekurkkua, kahta eri lajia maissia, kesä- ja jättikurpitsaa, auringonkukkaa, tuoksuhernettä, ruusupapua, hämähäkkikukkaa, hieman lehtikaalia, kukkakaalia ja pinaattia ja mitähän vielä. Olen koittanut hieman hillitä, ettei samaa lajia olisi hirvittävää määrää, mutta chiliäkin taitaa nyt olla 8 taimea, samoin tomaattia. 


Tässä nyt vain jokin vanha kuva tomaateistani. Nyt ne ovat jo sellaisia puolimetrisiä hujoppeja. Muutaman veinkin jo mökin kuistille isompiin purkkeihin, muut seilaavat vielä kotona sisältä ulos karaistumaan ja takaisin sisälle. Lienee tuo karaiseminenkin melko turhaa, ihan hyvin nekin taimet näkyvät mökillä voivan, vaikka olen ne sinne viileälle kuistille vain jättänyt.

Viime vuonna minulla oli taimia olohuoneen lisäksi taloyhtiön pyykkihuoneessa, mutta se ei oikein ollut hyvä paikka, kun ikkuna on itään päin. Tänä vuonna keksin, että pyörävaraston ikkuna olisi etelään päin ja siihen ikkunalaudallehan saa hyvin mahtumaan noita muoviastioita, missä pidän taimipurkkeja. Ja siellähän kaikki ovatkin kasvaneet hyvin!


Olen kasvattanut aiempina vuosina onnistuneesti tomaattia, chiliä ja kasvihuonekurkkua Biolanin kasvusäkeissä ja aion jatkaa sitä nytkin. Minulla on ollut yksi Biolanin kasteluallaskin, mikä on myöskin tosi kätevä. Riittää että vettä lisää noin kerran viikossa. Altaat ovat kuitenkin melko arvokkaita, joten ajattelin tänä vuonna kokeilla niiten askertelua itse. Ainakin Puutarhurin maja n sivuilla on  hyvät ohjeet tällaiseen. Aion hieman muunnella vielä tätä, mutta jos homma onnistuu niin kirjoitan siitä vielä erikseen. Olen kovin huono lannoittamaan, siksi nuo kasvusäkit ovat olleet niin kätevät. Tänä vuonna aion kuitenkin perehtyä enemmän lannoittamiseen muutenkin, niin että saisin hyvän sadon myös ihan ruukuistakin. Bokashoinnin olen taas keväällä aloittanut uudelleen ja olen saanut siitä tulemaan hyväntuoksuista bokapisua, niin sillä nyt ainakin lannoitan. Lisäksi ostin  jotakin lannoitetikkuja ja hevosenkakkaakin on saavillinen. Haettiin sitä äidille koko peräkärryllinen ja otin vähän itsellenikin. Jospa näillä aineksilla saisi satoa aikaiseksi. 

Luin jostain, että tämän kerrotun valkovuokon nimi olisi tyllivalkovuokko. Kuvaava, kaunis nimi.

Kuvitukseksi laitoin tähän taimien lisäksi kuvia toukokuun puolivälin kukkijoista. Paljon on jo kukkia ja lisää tulossa kokoajan, myös niitä ei toivottuja. Olen ottanut  jo alkukeväästä projektiksi vuorikaunokkien ja loppujen tatarien hävityksen. Tuntuu melko toivottomalta, vuorikaunokin alkuja puskee kokoajan mitä ihmeellisimmistä paikoista. Tatarta nyt sentään on vain tietyissä paikoissa, mutta kokonaan eroonpäsy tuntuu hankalalta.



Näin isolta alalta olen viime syksynä kaivanut pois tatarta ja tänä vuonna homma jatkuu. Paksuimmat juuret joita löysin olivat edelleen käsivarren paksuisia (ainakin minun ohuen käteni paksuisia) ja vein niitä jälleen kuorman kaatopaikalle. Joka viikko saa kuitenkin vielä nyppiä ja kaivella uusia alkuja pois. Ajattelin tähän tosiaan laittaa hevosenkakkaa, johon kasvamaan kurpitsaa. Jos ne kasvavat yhtä hyvin kuin viime vuonna, niin niiden pitäisi tehokkaasti peittää myös tatarta alleen.



 

Sain viime kesänä isotädiltä suuren määrän erilaisia kukkia, myös nämä esikot on sieltä. Kaksi tällaista isoa, fuksianpunaista tupsaletta on jo takapihalla. Toin nyt tänä keväänä samaan penkkiin lisää esikkoa siskon pihasta. Siinä oli keltaista ja kahta eri sävyistä punaista. Toivottavasti ovat ensi keväänä jo isoja tupsaleita nekin. Jos olisin järkevä niin ajattelisin varmaan sopivatko kukkien värit yhteen, mutta isken vain mitä sattuu minnekin 😁

Lopetan nyt tämän kirjoituksen tähän, rönsyilee jo vähän suuntaan jos toiseenkin. Koitan jatkaa joku toinen päivä, hieman aiemmin kuin usein kuukausien päästä. Tässä kun vihdoin sain taas kuvat puhelimesta koneelle, niin tulee vaikka mitä juttuaiheita mieleen. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Siirtolapuutarhamökin kattoremontti

Tänä kesänä teimme mökillä yhden isomman urakan, kattoremontin. Vanha katto ei sinänsä vuotanut, mitä nyt talvella kovalla tuulella tuli hie...