Siirtolapuutarhamökin kattoremontti

Tänä kesänä teimme mökillä yhden isomman urakan, kattoremontin. Vanha katto ei sinänsä vuotanut, mitä nyt talvella kovalla tuulella tuli hieman puuterilunta piipun juuresta vintille.

Vanha katto oli punaista aaltopeltiä ja sen iästä ei ollut tietoa. Kylkiäisen korjaamisen yhteydessä laitoimme sen katolle jo mustan kolmiorimahuovan, joten nyt oli muun mökin vuoro. Mökkiä myydessä kattoremontti on varmasti hyvä olla joka tapauksessa tehtynä.

Paavo halusi mökkiin kolmiorimahuopakaton, koska se on perinteikäs ratkaisu ja sopisi hyvin 50-luvun mökkiin. Itsellä ei ollut asiaan mielipidettä, mutta kun naputtelimme tuhansia huopanauloja kattoon, niin kuulin että tavallinen huopakatto olisi ollut huomattavasti helpompi tehdä. Ajanmukainen tyyli edellä siis tässäkin.

Käytimme katon tekoon kaksi päivää elokuussa, Paavo ei halunnut yhden viikon lomaansa viettää kokonaan remonttia tehden. Meillä oli mukana kaksi kaveria molemmat päivät ja kolmaskin kävi töidensä jälkeen auttamassa. Ensimmäisenä päivänä tehtiin kuistin katto ja toinen lape, toisena päivänä tehtiin savupiipun puoleinen lape.

 Päivän aikana siis purimme pois kaiken vanhan, tehtiin uudet rungot, laitettiin pohjalaudaksi raakaponttilauta ja siihen päälle aluskate. Varsinaisen katteen laitoimme myöhemmin syyskuun puolella, töiden jälkeen pari tuntia kerrallaan useana iltana. Paavo teki töidensä lisäksi vielä remonttia sukulaisen asunnossa, joten enempää aikaa tälle ei oikein ollut. Jos kaiken olisi tehnyt kerralla, olisimme varmasti viikossa saaneet kaiken valmiiksi. Nyt viimeisimmät viimeistelyt on edelleen tekemättä, samoin rännien asennukset. Katto oli kuitenkin vedenpitävä jo siinä kohtaa kun aluskate oli paikoillaan, joten sateen kannalta kriittisimmät ajat olivat nuo kaksi päivää. 

 Paavo arvioi, että katon tekoon menisi rahaa 1500 euroa. Arvio piti aika hyvin, kuitit laskettuani summaksi tuli 1650 euroa. Tässä on nyt kyseessä siis vain mökin ja kuistin katto, kylkiäisen katto tehtiin jo pari vuotta sitten, enkä laske nyt sitä mukaan.

Tarvikkeiden lisäksi rahaa meni talkooeväisiin, kaatopaikkamaksuihin ja bensoihin, eli niitä en ole laskenut mukaan tuohon summaan. Isältä saimme lisäksi jälleen paljon lautatavaraa, joten aivan kaikkea meidän ei tarvinnut ostaa.

Loppuun laitan kasan kuvia, mistä hieman näkee miten homma eteni.

Kuistin päällä jo aluskate.

Peltien alta löytyi vanha huopakatto.

Kaikki vanha purettiin pois, tässä jo uutta runkoa tehty.

Raakaponttia aluslaudoitukseksi.

Toisen lappeen purkua.

Pohjalaudat sahattiin vasta lopuksi lopulliseen mittaansa.

Vintin sisäpuolelle jäävät näkyviin pohjalaudoitukset. Taidan palkata jonkun toisen maalaaman vintin katon ja lattian, oma selkä ei kyllä kestä noin pitkäaikaista kykkimistä... 

Varsinaisen katteen ensimmäinen vuota.

Vuotien väliin tulee siis tuollainen kolmion muotoinen rima, siitä katon nimitys. Nauloja ostettiin kaikkiaan  4 x 500kpl pakettia ja ennestäänkin löytyi varastosta pari vajaata pakettia. Kaikkiaan siis yli 2000 naulaa. 

Tässä näkyy koko etupiha. Kolmiorimojen päälle naulataan vielä kaistaleet, tässä näkyy jo valmista kattoa.

Syyskuun lopulla maalasin vielä räystäslaudat.

Lähes valmista kattoa.

Viimeiset siistimiset ja rännien kiinnitykset tehdään sitten joskus kun keritään.

Elokuun sää oli oikein mukava kattoremontille, oli lämmintä, mutta ei tolkutonta hellettä. Säätiedotteita kytättiin melko ahkeraan ja ainoastaan toisena päivänä yllätti pieni sadekuuro, kun mökissä ei ollut kattoa lainkaan. Meillä oli iso pressu onneksi mukana ja roikuimme kaikki neljä sen reunoissa sen vartin verran mitä kuuro kesti. Sateen jälkeen paistoi taas aurinko ja vesivahingoilta onneksi vältyttiin. 

Syyshommia

Kurpitsat onnistuivat tosiaan jälleen melko hyvin. Annoin yhden pienemmän samantien naapurille, mutta muut kolme hyödynsin itse. Koristekurpitsat päätyivät töihin pöytäkoristeiksi, äidiltä sain niitä vielä vähän eri muotoisia ja värisiä. Minun koristekurpitsani olivat kaikki tuollaisia tylsiä vaaleita, sileitä palleroita. Äidin koristekurpitsat olivat täsmälleen samasta siemenpussista, en tiedä millä perusteella nämä muodot ja värit sitten tulivat meillä niin erilaisiksi.

Kokeilin myös kaivertaa yhdestä kurpitsasta halloween-kurpitsan. Kovin hyödyllinen käyttötapa tämä ei kuitenkaan ollut, sain kaakerretua tästä 13kg kurpisasta hädin tuskin yhden kilon  pikkelssiä varten. 

Muuten tein kurpitsoista pikkelssin lisäksi marmeladia ja keittoa. Keitosta tuli kyllä todella hyvää, sitä täytyy tehdä jatkossakin. Marmeladia ja pikkelssiä tuli niin monta purkkia, että niistä taatusti riittää koko talveksi. En ole aiemmin pikkelssiä tehnytkään, saati sitten syönyt. Toivottavasti nyt tulee sitten syötyä...

Kaiverrettu kurpitsa päätyi pihalle oven pieleen. Kolmen viikon jälkeen se näytti jo tältä, se on sisältä mustassa homeessa ja lyyhistynyt kasaan. 

Kukkasipuleita en istuttanut viime vuonna ollenkaan, mutta jotenkin kumman paljon tulppaaneitakin oli tänä keväänä ihmeen paljon. Nyt päätin pelata varman päälle ja istutin kahteen otteeseen erilaisia kukkasipuleita, yhtensä noin 160 kappaletta. Kevään kukkaloistoa odotellessa.

Tekisi tosiaan mieli uudistaa kaikki kukkamaatkin, tuntuu että kasvavat pelkkää rikkaruohoa ja sellaisia kukkia joita en haluaisi olevan. Vuorikaunokit onnistuin jo melko hyvin hävittämään, mutta syysasteria ja jotakin kurjenpolvea riittää senkin edestä. Tuon kuvassa näkyvän kukkapenkin pään kaivoin nyt kokonaan auki, siinä kasvoi lähinnä juolavehnää ja jokin päivänlilja. Laitoin alle paksusti pahvia ja päälle kippasin kasvusäkkien sisältämät mullat. Jospa juolavehnät nyt jotenkin pysyisivät poissa, täytyy keväällä miettiä paremmin mitä tuolle oikein tekisi. 

Vedetkin on nyt jo suljettu, onneksi tajusin ajoissa tyhjentää kaikki kesän viljelysastiat ja pestä ne ennen talvisäilöön laittoa. Melko paljon kaikkia astioita olikin käytössä ollut pitkin pihaa. 

Ruskakin on jo ollutta ja mennyttä. Tässä kuvassa näkyy jo uutta kattoakin, teen kattoremontista vielä oman kirjoituksensa. 

Syksyllä sain kitattua ja maalattua mökin sisälasitkin. Näiden kanssa meillä kävi kyllä hyvä tuuri. Nämä ovat nimittäin olleet jossain tekolistan häntäpäässä, ne piti alunperin tehdä alusta alkaen itse. Olimme penkomassa yhtä purkuun menevää taloa ja Paavo päätti ottaa sen ulkosaunasta mukaan ikkunat, niistä voisi muokkaamalla saada sopivan kokoiset lasit mökkiin ja hän pääsisi vähän helpommalla kuin että joutuisi tekemään uudet lasit alusta alkaen. Kuitenkin kun noita mökillä kokeiltiin, niin ne olivatkin suoraan täsmälleen oikean kokoiset! Vähän vain rapsuttelin irtonaisia kittejä pois ja laitoin uutta tilalle. Lopuksi vielä pari kerrosta maalia, niin hyvät tuli. 

Pesu ja asennus jäänevät ensi kesään. Kattoremontin jäljiltä vintin räystäiden aluset ovat vielä osin auki, niin ei mökkiä kovin lämpöiseksi vielä saisi kuitenkaan, vaikka tuplalasit olisikin. Tarkoitus siis on, että alakerran saisi puuhellalla lämmitettyä niin että siellä tarkenisi olla aiemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä. 

Tänä vuonna muistin pestä myös grillinkin, se tahtoo usein unohtua ja keväällä vastassa odottaa mukava homekasvusto...

Kuvia kesältä

Loppuun vielä satunnaisia kuvia kesältä

Kirpparilta löytyi juuri passeli seinähylly mökille.

Ensi kesäksi pitää kyllä hankkia uusi ruohonleikkuri. Tämä kyllä toimii joten kuten, mutta vaikka miten ruohoa jynssää edes takaisin, jää nurmikolle pitkiä tupsaleita. Lisäksi perässä vedettävä sähköjohto on hankala. Tämä kuva taitaa olla kesän ensimmäisestä ruohonleikkuusta.

Kompostien taakse laitoin ns. näkösuojaksi raudoitusverkon palat, joihin laitoin kasvamaan ruusupapua ja tuoksuhernettä. Auringonkukkaa tuli vielä näiden eteen. 

Sireeniaika.

Pensasaita on kasvanut jo huimasti kahden vuoden takaisesta alasleikkauksesta. Alkukesän aikana en raaski leikata sen juurella kasvavia lemmikeitä ym. pieniä kukkia, niin hyvä kun sen edes erotti tuolta keskeltä.

Tässä pensasaita esiin kaivettuna.

Pioniaka oli taas kesän upeinta aikaa. 

Kaverin polttareissa itse puhaltamani maljakko. 

Siirtolapuutarhalle on tullut uusia kylttejä.

Tänäkin vuonna harjoittelin idyllistä mehunkeittoa puuhellalla. 

Kompostien naamiointi onnistui lopulta varsin hyvin, eipä niitä tuolta alta juuri näe...

Muuta satoa

 Kasvihuonetta enemmän satoa taisi tulla kyllä ihan muista paikoista palstalta. Kuistin molemmilla seinustoilla oli taas tosiaan kastelualtaat, joista toisen päällä oli kasvusäkki ja toisessa vain multaa ja hevosenkakkaa. Tuossa seinustalla tuntuu viihtyvän kyllä kaikki, myös tänä vuonna ensimmäistä kertaa kokeilemani meloni. 

Melonia tuli kuvattua lähes päivittäin, kasvu oli niin huimaa että joka päivä huomasi eron eilisestä.

Odotukset melonin syömisestä eivät olleet kuitenkaan korkealla, eihän tuosta oikein ulkoapäin osannut sanoa miltä sisällä voisi näyttää. Päätin kerätä sen talteen kun kasvua ei ollut tapahtunut enää pitkään aikaan ja olin koputellut kuorta netistä lukemieni ohjeiden mukaan. Painoa melonilla oli 1,3kg ja se oli sisältä täydellinen! Erona kaupan meloneihin oli suuremmat siemenet, makeampi maku ja pehmeämpi hedelmäliha. Oikein hyvää kuitenkin siis, näitä pitää kasvattaa ensi vuonnakin ja laittaa myös äitin potageriin ja siskon kasvihuoneeseen. 

Kurkkuja tuli valtava määrä kuin yllättäen. Nämäkin vähän ilmeisesti ylikypsät yksilöt löytyivät vähän sattumalta piiloistaan, kun puskia kunnolla tutki. Säilöntään ne kuitenkin päätyivät, taisin itse säilöä nelisen kiloa ja nämä menivät siskolle säilöttäväksi. 

Kurpitsaa laitoin myös kahteen eri paikkaan palstalla. Toinen paikka on sama kuin viime vuonna, vanha kompostikasa palstan takanurkassa. Nyt laitoin kurpitsaa tosiaan myös kohtaan, jossa aiempina vuosina on kasvanut tatarta, jota olen koittanut hävittää. 

Näin pieniä ja heiveröisiä taimet olivat alkukesästä. Kurpitsaa oli siis neljää lajia; koriste-, jätti-, kesä- ja myskikurpitsaa. Myskikurpitsoista ei tullut kyllä mitään, mutta muuten kaikki menestyivät ja tuottivat satoa.

Pian lehdet olivat jo näin suuret.

Näitä jättikurpitsoja kasvoi kaikkiaan viisi. Ne ovat kyllä vieläkin maassa, täytyy lähipäivinä kerätä ne talteen ja keksiä mitä niille oikein tekee. Tässä kuvassa ollaan vielä kasvuvaiheessa, nyt kaksi suurinta on jo varmasti isompia kuin se viime kesän 16kg kurpitsa. Kuvasta myös näkee, että kyllä tatar vielä yrittää väleistä päästä puskemaan... 

Tämän kesän muita uutuuskokeiluja olivat viidakkokurkku ja herkkuhyppykurkku. Molemmat olivat ihan hauskoja tuttavuuksia ja aion laittaa niitä varmasti ensi kesänäkin. Viidakkokurkkuja tuli sen verran, että niitä ohimennen saattoi muutaman napsia ja se oli kyllä ihan riittävästi. Kurkut olivat viinirypäleen kokoisia, napakoita ja maistuivat melko tavalliselta kurkulta. 

Herkkuhyppykurkku oli hauskan näköinen, mutta kurkut eivät varsinaisesti olleet kovin herkullisia. Maku oli herneen ja kurkun välimaastosta ja kuori oli aika sitkeä ja sisus pehmeä. Se kasvoi todella suureksi, laitoin sen paremman paikan puutteessa kiipeämään omenapuuta vasten, ja lopulta kurkut olivat puun latvan tasalla monen metrin korkeudella. Noh, sinne ne saivat jäädäkin. 

Lavoissa kasvoi perunaa (sen verran että sai muutaman kerran maistella uusia perunoita), maissia, pinaattia, punajuurta, porkkanaa, lehtikaalia, hernettä, salaattia ja mangoldia. Pinaattia, lehtikaalia ja salaattia tulee laitettua aina liikaa, vähempikin riittäisi. Lisäksi laitoin yhteen lavaan auringonkukan taimia, mikä oli virhe. Ne kasvoivat niin suuriksi, että mikään muu ei oikein lavassa tahtonut kasvaa kunnolla. Ensi kesänä auringonkukat siis muualle. Niitä ei viitsisi kyllä ihan tien viereenkään laittaa, viime vuonna joku oli koittanut kerätä niitä itselleen, mutta eivät ne ilman työkalua katkea, niin ne oli sitten taitettuina jätetty paikoilleen kuolemaan. 

Maissit olivat näin pieniä alkukesästä.

Tässä maissit ja perunat vähän myöhemmin. 

Maissia kasvoi taas sen verran, että sai muutaman kerran niitä syödä. Tällä kertaa lajikkeena oli sokerimaissia, mikä oli kyllä paremman makuista kuin viime vuotinen lajike. Pussin tekstin mukaan se oli kauniin punertavaa ja kuitenkin syötävää, mutta melko pahvilta se kuitenkin maistui. 

Loppuun vielä meidän hieman venähtämään päässeet kesäkurpitsat.