Sisätiloja

Sisätiloissakin on tapahtunut edistystä melkoisesti edellisestä katsauksesta. Kuistin lattian maalasin jo aikaa sitten. Halusimme säilyttää alkuperäisen lattian värin ennallaan, joten koitimme löytää mahdollisimman samansävyisen uuden maalin. 

Tämän kuvan ottamisen jälkeen listatkin on jo saatu paikoilleen. Kuistilta pitää maalata enää ulko-oven ympäryslistat kertaalleen, sitten se alkaisi olla sisäpuoleltaan valmis.


Sohvallekin kuuluu hyvää. Pappa teki selkänojasta puuttuvan palasen ja sattumalta minulla ennestään ollut petsi oli aikalailla samaa sävyä kuin muu sohva.

Uutta palaa ei juuri huomaa! 

Selkänojan verhoilun ympäriltä puuttuu enää koristenauha, joka peittää niitit. Nauha on jo olemassa valmiina, pitäisi vain selvittää millaisella liimalla se kannattaa kiinnittää.

Olemme nukkuneetkin sohvalla muutaman yön, mutta siirsimme sittemmin makuupaikkamme lattialle. Kun sohvan kannen ottaa pois ja sohvan levittää, se on melko syvä. Täytin montun patjoilla, mutta kolme päällekkäistä patjaa ei ollut selkiemme kannalta hyvä idea. Täytyy kehitellä sohvaan jokin välipohja laudoista tms, niin, ettei tarvitse nukkua montussa ja yksi patja riittäisi. Sitten sohvaa taas ei saisi helposti kasaan, mutta harvoinpa meillä oikeasti vieraita käy, ettei se voisi aukikin olla. 

Tiskipöydän takana seinässä olikin jo ennestään pala Manilevyä (tai Enso-levyä, millä nimellä nyt kutsuukaan). Halusin samaa sitten myös sähköhellan taakse ja etsin netistä sopivia paloja. Sitten tuli Teiskossa myyntiin pala levyä ja tukka putkella ajoin sitä sieltä hakemaan. Takaisin mökille tultuani huomasinkin että sävy ei ole aivan sama kuin siinä vanhassa levyssä.... 

Paavo kuitenkin kiltisti kiinnitti levyn hellan taakse todetakseen vain että se näyttää kauhealle. Tottahan se onkin, tuossa vanhassa oli kiva haalea sävy, mutta tästä uudemmasta tulee mieleen vain lonkerotölkki. Olkoot nyt seinässä kunnes keksimme tilalle jotan parempaa... Onneksi ei maksanut kuin 10 euroa. 

Lisäksi mökillä on tapahtunut vihdoin puuhellan kiinnittyminen hormiin 😁 Paavo oli koittanut paperilla että hormi vetää, mutta vielä täytyy odottaa pari päivää laastin kuivumista ennen kuin saadaan kunnon tulia tehdä pesään. Mahtavaa!

(Tosin hellan taakse pitää vielä laittaa kaakelit ennen kuin uskaltaa alkaa mehuja keittelemään tai mitään muutakaan touhuamaan. Hormin rappauksesta ei varmasti mikään lähde irti mikäli siihen jotain roiskuu... )

Kerron vielä lopuksi, että olen perustanut mökille oman Instagram -tilin. Sinne on paljon helpompi laittaa kuulumisia, joten sitä tulee päivitettyä useammin. Ne keillä ei ole Instagramia (äiti ja Paavo ainakin...) niin sinne pääsee täältä : www.instagram.com/suvimokilla

Syksyn satoa

Heinäkuussa valittelin ettei mikään oikein ole kasvanut. Nyt ei voi kyllä enää sanoa samaa. Selvästi kuitenkin etupihalla olevissa lavoissa kasvu on huonompaa kuin mökin sivustalla olevassa, joten täytyy siirtää ne kaksi laatikkoa jonnekin muualle. Sellaiseen paikkaan minne ei koko päivää aurinko paistaisi suoraan. Niiden paikalle etupihalle täytyy sitten keksiä taas jotakin, ettei ole pelkkää nurmikkoa. Kovasti on pohdittavaa...

Mangoldi oli minulle ihan uusi tuttavuus, ja ilmeisesti vähän koko Suomelle uusi tuttavuus. En meinannut löytää mitään reseptejä missä sitä voisi käyttää. Yksi kokeiltava resepti löytyi valkosipulissa paistetulle mangoldille. Se löytyy täältä,  Ruokasurffausta -blogista. Resepti olikin niin hyvä, että olen tehnyt sitä jo kolme kertaa. Lehtiä tuntuu tulevan Mangoldiin kokoajan lisää, eli saan tehdä jatkossakin.

Kesäkurpitsaa kasvatin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kasvatin ne siemenestä alkaen ja olen ihan yllättynyt miten niistä pienistä huonon näköisistä taimista on tullut nyt jo niin paljon kesäkurpitsoita. Olen jakanut niitä niille ketkä vain haluavat ja itsekin ollaan monta kertaa niitä grillattu ja syöty täytettyinä. 

Tomaatissa on aivan valtavasti raakileita ja osa alkaa jo kypsyäkin. Päältä näyttävät kauniilta...

...mutta alapuolelta eivät niinkään. Googlettelun perusteella näitä vaivaa latvamätä. Ne kasvavat Biolanin kasvusäkissä joka on kastelualtaan päällä, joten en usko että syynä tähän olisi huono kastelu tai ravinteet. Veikkaanpa että se unohtunut varkaiden nyppiminen  on syynä. Onneksi on joitakin täysin hyvän näköisiäkin tullut ja tulee toivottavasti lisääkin. Alkukesästä ostin innoissani basilikan taimenkin, että saan tehdä siten tomaatti-mozzarella-basilika -salaattia. Ei ollut turhaa, koska kyllä näistä varmasti kohta sen salaatin saakin!

Takapihan kukkaniitystäkin tuli lopulta ihan hauskan näköinen. Heitin tänne "joutomaalle" kaikkIA epämääräisiä siemeniä kehäkukasta Rucolaan ja siemenperunoitakin oli muutama mukana. Kovasti ainakin ötökät ovat näkyneet tykkäävän. Mietin tänne joitakin pensaita ensi kesäksi, mutta ehkä kukkamaa olisi kuitenkin kiva. Minulla kävi äiti, mummu ja isotäti kylässä ja heiltä tuli kaikenlaisia ideoita. Korkeista perennoista saisi hyvin näkösuojaakin.

Täti toi mukanaan kaikenlaisia kukkia, jotka piti saada jonnekin mahtumaan. Niiden tieltä saikin lähteä  tuo valtava (mikä lie) angervo. Tämän kanssa taistelin varmaan tunnin, jonka jälkeen tuntuikin että olin saamassa lämpöhalvauksen. 

Selvisin kuitenkin voittajana ja tänään se lähti kaatopaikalle.  Saman kohtalon angervon kanssa koki jättimäinen jättipoimulehti. Juuri ja juuri jaksoin nämä nostaa edes peräkärryyn.

Näiden tilalle laitoinkin sitten isotädin tuomat kasvit, eli nappileinikin, kultasyyläjuuren, dorianvillakon, balkaninkellokin ja tuoksuköynnöskuusaman. Katsotaan mitkä ovat hengissä vielä ensi kesänä. 

Sain vierailtani myös neuvoja myös kamalan näköisen ruusuorapihlaja-aidan suhteen. Täytyy vetää koko aita moottorisahalla matalaksi, niin ehkä siitä kasvaisi hieman kauniimpi. Täytyy samalla siistiä aidan aluset, tien puolelle voisi keksiä jonkun kivan maanpeitekasvin. 

Elokuu

Onpas taas kulunut pitkä aika viime tekstistä. En edes tiedä mistä aloittaa, kun tuntuu että mökillä on puuhailtu viime aikoina niin paljon.

Ensinnäkin olen ollut nyt kesälomalla. Viime viikolla pidimme talkoot, joissa olikin suuri osanotto. Tarkoitus oli purkaa leikkimökki ja maalata mökki. Parissa tunnissa kaikki hommat olikin jo tehty ja heitimme Paavon kanssa leikkimökin kahdella peräkärryllisellä kaatopaikalle. Innokkaista maalaajista en tullut ottaneeksi yhtään kuvaa, mutta kiitokset kuitenkin kaikille talkoolaisille ja Sallalle tarjoilujen tekemisestä!

Leikkimökki, eli Villa Maria edellisen asukkaan ristimänä, oli aivan täynnä roinaa. Olen hieman keräilijäluontoinen, mutta nyt oli kyllä pakko vähentää tavaraa. Luovuin  Facebookin Roskalava -ryhmässä jopa banaanilaatikollisesta vanhoja lehtiä, jotka olin ottanut talteen lattian purujen alta. Joitakin kuitenkin säästin huussilukemiseksi. Myös polttopuuksi säästämäni lautasilput lähtivät nyt kaatopaikalle, niitä ei kukaan halunnut tulla hakemaan edes ilmaiseksi. 

Pojat ja sorkkaraudat töissä.

Leikkimökin paikalle on siis tarkoitus tehdä jossain kohtaa kasvihuone. Nyt puoli pihaa on vain tasaista kenttää. 

Tässä leikkimökistä ei ole näkyvissä enää jälkeäkään. Kaivoimme samalla pois sen takana kasvaneet kultapiiskut. Kompostilaatikot tyhjensin myös tässä rytäkässä ja sihtasin tuotokset upealla itse nikkaroimallani multasihdillä. En käyttänyt teossa aluksi ollenkaan mittaa (jotenkin unohtui) ja ruuvasin kehikon kasaan ensin kauhean viutiloksi. Sitten taas kehikko oli iso verkkoon nähden ja vasta kolmannen sahauksen jälkeen onnistui. Tunsin itseni taas niin viisaaksi 😅

Otin mallia tähän yhdistyksen sihdistä, joka tosin on paljon isompi ja siinä onkin hommissa yleensä 2-3 henkeä kun sihdataan. Tämä pikkuinen on kätevä, mullat sippuvat suoraan kottikärryyn. 

Lopputulokseen olin tyytyväinen, hyvältä mullalta näytti!

Kun etupihan mylläämisessä oli päästy vauhtiin, niin kaivoimme samalla koko etupihan auki ja tilasin kaksi kuutiota lisää singeliä. 

Vanhat laatat olivat aivan kaameassa kunnossa. Aiemmin mainitsemastani Facebookin Roskalava -ryhmästä olin jo aiemmin hakenut näiden tilalle vanhoja isoja betonilaattoja. Niiden hakeminen appivanhempien kanssa (Paavo oli töissä) on ihan oma tarinansa, mutta en mene nyt siihen. Monta sataa kiloa laattoja saatiin kuitenkin perille ja kärrykin oli vielä ehjä sen jälkeen... Laatat olivat tosiaan niin painavia, että en oikein jaksanut yksin edes yhtä laattaa nostaa. Anopin kanssa sitten yhdessä veimme laatta kerrallaan kärrystä niitä pois. 

Aiemmin tosiaan soraa eli siis singeliä oli yksi kuution säkki, jolla sai laitettua mökin sivustat. Tilasin nyt sitten reilusti lisää. että saisi etupihankin. Toivottavasti ei jää kauheasti yli. 

Tämä kuva on tältä päivältä. Nuo isot laatat ovat ne mitkä hain Paavon vanhempien kanssa ja pienet laatat olivat mökillä jo ennestään. Nyt on kunnon laatoitus pöytäryhmän alla, toivottavasti suodatinkangas pitää rikkaruohot loitolla. Soraakin on saatu levitettyä jo aika hyvin. Tästä tulee kyllä siisti, vielä pitäisi koko alue rajata jollain reunakivillä, ettei kivet mene nurmikolle. 

Huomenna pidän kyllä lepopäivän pihan laitosta, pariin kertaan on tuntunut jo että tulee lämpöhalvaus kun huhkii näin lämpimällä.

Loppuun vielä kuva numerokylteistä. Palstatarkastuksessa tuli sanomista siitä, ettei takapihalla ole mökin numeroa. Olin jo ostamassa Bauhausista numeroita, mutta Paavo sanoi tekevänsä samanlaisen kyltin taakse kuin mikä on etupihallakin. Alkuperäisen kyltin ostin Loviisan wanhat talot -tapahtumasta, jossa olimme sinä päivänä kun mökin myyjä soitti että hän hyväksyy tarjoukseni. Kyltti oli siis ensimmäinen hankintani mökkiin. Uusi kyltti on melkeinpä hienompi kuin alkuperäinen, vaikka toteutus meni hieman tiukille. Paavo kävi ruuvamassa kyltin seinänä uusintatarkastusta edeltävänä yönä 12 aikaan....