Juhannusviikko

Niin se aika vaan menee, kohta onkin jo taas juhannus! Lämpöä on riittänyt, mutta onneksi välillä tulee vähän vettäkin. Aika pitkälti olen saanut kasteltua sadevedellä, nuo viime kesänä laitetut isot pöntöt on kyllä hyvät, vaikka rumat ovatkin.


Juhannusruusut kukkivat komeasti, tosin tämä kuva on kotoa eikä mökiltä. Kotona on yli kaksimetrinen "ruusuaita," jossa on sekaisin juhannusruusua ja jotain pinkkiä lajia. Tästä keskusteltiin viime kesänä, mutta totesimme että tuo ei ole kuitenkaan onneksi sitä hävitettävää kurtturuusua. Olisi ollut kyllä melkoinen operaatio jos tuo olisi pitänyt hävittää..

 Mökillä koin viime viikolla järkytyksen hetkiä, kun toinen hunajamarjapensaista oli leikattu niin, että ainoastaan yhteen oksaan oli jäänyt muutama lehti. Jälki oli niin suoraa, että ajattelin että nämä on joku käynyt saksilla leikkaamassa. Paavo onneksi tiesi, että rusakko pystyy tekemään tuollaista jälkeä, niin en alkanut asentaa mitään valvontakameroita vandaalien takia. Harmitti kyllä suuresti, tuossa olisi ollut jo raakileitakin. Onneksi toinen pensas on vielä koskematon, niin pääsee ehkä marjoja maistelemaan. Suunnittelen kyllä jo jonkinlaista aitausta noiden ympärille ainakin talveksi, että ristihampaat pysyvät varmasti kaukana.

Ennen en ole ajatellut rusakoista juuri mitään, eivät ole minulta tuhonneet muuta kuin paria tulppaaninlehteä ovat maistelleet. Jos tämä meno jatkuu niin alkaa kyllä sota niitä vastaan 😤

Oksia ei oltu edes syöty, ne oli vaan katkottu ja jätetty tuohon juurelle.

Siirtolapuutarhalla näkyy paljon myös fasaaneja ja siilin olen nähnyt muutamaan kertaan. Niiden en ole kuitenkaan huomannut aiheuttaneen harmeja. Täytyykin muuten muistaa laittaa siileille vettä johonkin astiaan... 

Sitten ihan toiseen asiaan. Tänä vuonna ilmoittauduin taas Avoimet puutarhat -päivään ja sain sen tiimoilta kokeiluun Biolanin kastelualtaan ja sammalmultaa. Mullassa on seassa melko suuriakin biohiilen paloja, joita aluksi luulin kiviksi ja ihmettelin miksi multasäkissä on niin paljon kiviä. Olen joskus lukenut että biohiiliä voisi tehdä itseki. Ne imevät itseensä ravinteita ja vapauttavat niitä sitten hiljalleen kasvien käyttöön. Ilmeisesti ne pitävät myös kosteuden paremmin mullassa. Biohiilet pitäisi "ladata" ravinteilla ennen käyttöä, muuten ne imevät sitten mullan seassa itseensä kaikki ravinteet. En tähän hirveästi ole perehtynyt, mutta joskus voisi vaikka siskon kanssa hiiliä yrittää tehdä. Oletin että nyt kun hiilet ovat jo tuolla mullan joukossa, niin niissä olisi jo imeytyneenä valmiiksi jotakin ravinteita. 

 Laitoin altaaseen kokeeksi tomaatin, chilin ja kasvihuonekurkun. Toivottavasti ne viihtyvät yhdessä... Viime vuonna minulla oli avomaankurkkua, mutta siitä tullut kurkku ei ollut edes oikein hyvän makuinen, joten kokeilen nyt erilaista kurkkua. Toivottavasti sekin nyt viihtyisi nimestään huolimatta ulkona, seinustan vieressä pitäisi kyllä olla oikein lämmin ja mukava paikka. Sain viime vuonna vähän erilaisen kastelualtaan, mihin laitettiin päälle kasvusäkki. Siinä kasvoivat uskomattoman hyvin tomaattit ja se avomaankurkku, joten odotukset ovat nytkin korkealla. Siihen vanhaan altaaseen ostin nyt uuden kasvusäkin ja laitoin siihen myös tomaattia ja kasvihuonekurkun. Altaat ovat käteviä, ei tarvitse stressata kastelusta, riitää kun tarkistaa tuosta punaisesta pallurasta veden tason ja noin kerran viikossa lisää vettä.

Huomasi kyllä, että koronakevät saanut ihmiset harrastamaan viljeyä. En meinannut löytää mistään enää taimia. Tomaatin taimia en löytänyt mistään, onneksi kaveri oli kasvattanut niitä yli oman tarpeen ja sain häneltä viisi taimea. Kaksi taimea on nyt ihan tavallisissa ruukuissa, mutta niissäkin on tuota sammalmultaa. Nyt voi vähän vertailla, tuleeko tuossa kastelualtaassa paremmin vai onko aivan sama kasvavatko ne normiruukuissa. Kasvihuonekurkut löysin etsinnän jälkeen K-raudasta ja chilin vielä toisesta K-raudasta. Nyt vain satoa odotellessa.

Takapiha

Palsta alkaa olla vihdoin siinä kunnossa, että isompia epämääräisiä rytöläjiä ei ole enää missään. Takapihan ja mökin sivujen kimpussa olen pitkälti ollut kevään, ja melko siistiltä alkaa jo näyttää. 

Huussin pääty näyttää tältä. Sora-aluetta vähän levennettiin vielä viime syksynä tehdystä, että tuosta mahtuu kulkemaan nyt kottikärrylläkin pelkkää soraa pitkin.

Vanha kompostikehikko on purettu ja jääneeseen kekoon laitoin kurpitsat. Vieläkin kun tätä aluetta kaivaa, niin maan alta löytyy kaikkea roskaa. Nytkin tuossa kompostilaatikon vieressä odottaa kestopuun ja muovimaton paloja sekä letkua ym. kaatopaikalle vientiä. Olen laittanut kurpitsojen ympärille raparperin lehtiä hieman hillitsemään rikkaruohojen kasvua, toivottavasti auttaa...

Nuo vesitynnyrit ovat kyllä kauhean näköiset, täytyy miettiä jos joskus jaksaisi tehdä ne jotenkin kauniimmiksi. Jos ne vaikka maalaisi hillitymmän värisiksi tai päällystäisi jollain verkolla johon voisi laittaa jotakin yksivuotista köynnöskasvia kiipeilemään. 

Sora-alueet kiertävät nyt kuitenkin koko mökin ja nuo antiikkiviet rajaavat soran ja nurmikon pois toisistaan. Ajattelin siis kylvää noihin multakohtiin vielä nurmikkoa, ajatus olisi että ruohonleikkurilla alueet saisi pidettyä siisteinä. 

Toisessa päädyssä on kasvimaalaatikot, jotka ovat kyllä jo leviämispisteessä. Ensi vuodeksi pitää tehdä uudet ja suojata ne jotenkin, ettei puu olisi multaa vasten. Myös tuo sorasäkki pitäisi vielä tyhjentää ja levittää loput sorat tasaisesti pihaan. Toki etupihalla on vielä kasa lautaa aaltopellin palojen alla ym rakennustavaraa pitkin pihaa, mutta jos nyt vaikka ensi kesäksi saisi sen kasvihuoneen, niin nekin kasat saisi pois.

Alkukesän kukkia

Nyt on niin ihanan näköistä mökillä, joka päivää aukeaa uusia kukkia pitkin pihaa.

Vanhassa kastelukannussa on tuoksuhernettä. 

Omenapuiden alle ajattelin tehdä kukkapenkit, kun nurmikkoalueet ovat mielestäni vähän turhan suuret. Tässäkin puun alla kasvaa jo jokin köynnös, jonka nimeä en saa nyt päähäni. Sen ympärille voisi laittaa jotakin matalaa, kun vain keksin mitä se olisi. 

Alas leikatun  pensasaidan tyngät ovat alkaneet jo puskea uusia lehtiä, mutta ajattelin viritellä väliaikaiseksi aidaksi tuollaiset harjateräsristikon pätkät, joihin laitoin toiselle puolelle pihaa ruusupapua ja toiselle tuoksuhernettä. Selvisi jo kyllä parissa päivässä, että ainakin ruusupavulle nuo ovat ihan liian matalat. Yksi oli venähtänyt nimittäin jo niin pitkäksi, että se oli jo tuolla ylimmällä tasolla. Tuoksuherneet taas vaikuttavat aika kituliailta, saa nähdä kasvavatko ne lainkaan. Kylvin toiselle puolelle myöskin Hyötykasviyhdistykseltä tilaamiani revonhännänsiemeniä, mutta yhdestäkään siemenestä ei tullut mitään. Kylvin vielä toisenkin keran samoja siemeniä, jos aiemmin on ollut vielä niille liian kylmää.

Vein mökille myös upean puisen kenkähyllyn, jonka olen jo aikaa sitten löytänyt kierrätyskeskuksesta. Sopii hyvin mökin kuistin naulakon tyyliin. Näiden kuljetussysteemieni takia minua pidetään varmaan jo jonain kylähulluna, kun rahtaan milloin mitäkin kärrylläni pitkin Nekalaa... 

Isotädin puutarhassa

Toukokuun puolivälin tienoilla kävin tutustumassa isotädin eli mummun siskon Satun puutarhaan pienellä taka-ajatuksella... Olin ajatellut mökin takapihalle uutta perennapenkkiä ja kaipasin sinne siis perennoja. Satullahan niitä tunnetusti oli montaa lajia, joten ei muutakun kylään.

Näissä kuvissa kaikki kasvit näyttävät vielä vähän ankeilta, nyt olisi varmasti jo aivan eri näköistä. 

Kivikkopuutarhassa oli vanhat myllynkivet. 

Puutarhan sininen osa. 

Ihania vanhoja "romuja" oli ripoteltu pitkin kukkapenkkejä. 

Marjapensaatkin oli kivasti keskellä kukkapenkkejä. 

Tässä vielä se tärkein, eli saamani tuliaiset 😁

Mukana jättipietaryrtti, tellima, unikkoa, taponlehteä, ikikuuruoho, palloleinikki ja jokin tatar, jonka nimeä ei Satukaan muistanut. Mahdollisesti muitakin, mutta olisi pitänyt ottaa nimet samantien ylös kun niistä puhuttiin, menin lopulta näissä ihan sekaisin enkä ole varma mikä on mikäkin. Sen verran kuitenkin muistan, että kaikki olivat kovia leviämään, mutta jättipietaryrtti ilmeisesti pahin, koska se ohjeistettiin istuttamaan pohjattomaan ruukkuun. En myöskään oikein tiedä miten korkeita mistäkin tulee, joten laitoin ne vain jotenkin tuonne takapihalle. Eiköhän niitä voi sitten siirrellä, mikäli järjestys osoittautuu huonoksi. 

Ostin tuonne myös pihajasmikkeen, joka on vielä pienen pieni. Reunassa on patjarikkoa ja grönlanninhanikkia. Väleihin kylvin yksivuotisia kasveja; kehäkukkaa, unikkoa, ruiskaunokkia ja auringonkukkaa. Siskon häät piti olla kesäkuun lopussa, mutta koronan takia ne siirtyivät syyskuulle. Pionit piti alunperin ottaa mökiltä hääkoristeiksi, mutta jospa nyt saisi sitten edes kehäkukkaa, auringonkukkaa ja kultapiiskua pöytiin. Maa on aika savista, mutta viime vuonna sain siinä varsin hyvin kuitenkin kukkia kasvamaan, joten toivottavasti nämäkin nyt viihtyisivät.

Rappuset

Vihdoinkin mökissä on rappuset! 

Aika monta vuotta noustiin tuo reilu puoli metriä sisälle yhdellä harppauksella ja viriteltiin vaikka minkälaista betonimöhkälettä ja lankkua että lonkkavaivainen mummukin pääsi sisään. Alunperin pohdittiin 50-luvulle sopivaa, betonista valettua porrasta, mutta sekin olisi vaatinut routarajan alle kaivamista sekä lukuisia betonisäkkejä, joten päädyttiin vähän helpompaan ratkaisuun tyyliseikkojen kustannuksella. Ei tämäkään toki ruma ole, varisnkin kun siitä tehtiin vähän ovea leveämmät niin nyt saa kivasti kukkaruukkuja portaille. 

Tämä systeemi on nyt vain laattojen päällä, niin sen pystyy vaikka tarvittaessa nostamaan pois. Tai näin Paavo sanoi, itse tuskin jaksan nostaa...

Koko rakentamiseen meni Paavolta lopulta vajaa kaksi tuntia, joten olisihan nämä ehtinyt tehdä jo hieman aiemminkin.... Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, nyt on kyllä niin kevyttä kavuta sisälle.

Kesäkuun 3. päivä näytti tältä.