keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Siirtolapuutarha-lehti

Iik, viime viikolla se lehti viimein tuli! Siirtolapuutarha-lehden toimittaja Pirjoliisa Lauren otti minuun yhteyttä ja tammikuussa ja kysyi suostuisinko lehtijuttuun. Tämä tuli vähän yllättäen, mutta  tottakai suostuin! Haastattelu tehtiin puhelimessa ja lähetin hänelle kuvia remontin varrelta. Kuvat ovat samoja kuin täällä blogissakin on, eli minun vanhalla puhelimellani otettuja, mutta hyvältä ne lehdessä kuitenkin näyttävät. Yllättäen ottamani kuva oli myös lehden kannessa! Kaikki tuttuni kenelle lehteä olen näyttänyt, ovat huomanneet ensimmäisenä tuon kaverin melkein näkyvän takapuolen 🙈

Itsestäni ei työmaalta hirveästi ollut kuvia, mutta onneksi Paavon kaveri Tuukka oli ottanut vähän parempia kuvia minusta mökillä pari kesää sitten. Täytyisi melkein ottaa uusia kuvia sitten kun pionitkin ovat taas parhaimmillaan. Todellinen ulkomuotoni mökkihommissa ei muuten useinkaan vastaa ihan sitä miltä noissa kuvissa....






Juttu oli myös yllättävän pitkä, olin kannessa, sisällysluettelosivulla ja itse juttukin oli kaksi aukeamaa. En viitsi ihan koko juttua laittaa tänne, mutta luulenpa että kaikki runsaat lukijani ovat itse lehden jo nähneetkin. Ei vaan, nyt tämän lehtijutun jälkeen on selvinnyt että lukijoita onkin enemmän kuin äiti, Paavo ja pari kaveriani. Olen laittanut mökillä nyt takapihaa kuntoon ja siinä tien vieressä kykkiessä on yksi jos toinenkin tullut juttelemaan 😄

Lehtijuttu oli kyllä tosi kiva ja oikeastaan haaveeni onkin että mökistä tulisi juttu vielä joskus johonkin sisustuslehteenkin. Sitten kun se joskus on siis valmis. Haluan jakaa siirtolapuutarhailun ilosanomaa laajemminkin 😚




perjantai 8. toukokuuta 2020

Hunajamarjoja ja muuta

Autokin alkoi taas temppuilla tässä tovi sitten ja päätin laittaa sen joksikin aikaa seisontaan. Kuljen muutenkin enimmäkseen pyörällä töihin ja mökille, eikä nyt tarvitse juuri muualle päästäkään. Paavo viritteli vanhan pyöräkärrynsä minun pyörääni, niin nyt saa silläkin kuljetettua vähän isompia tavaroita. Kyllä aluksi vähän hävetti kulkea tuon härvelin kanssa, mutta pakko sanoa että on se vaan kätevä. Aika raskas kyllä polkea varsinkin jos kärry on täynnä tavaraa, mutta lyhyet matkat kyllä menevät.


Kaksi hunajamarjan taimea, multasäkki ja orvokit kulkeutuivat kyllä kätevästi kotiin ja mökille. 

Joskus talvella ajattelin jo noita hunajamarjapensaita, että sellaisia voisi kokeilla mökille. Sitten näin niitä K-raudassa ja kun meidän siirtolapuutarhayhdistykseltä tuli vielä alennuskuponki K-rautaan, niin kävin taimet hakemassa. Normaalihinta pensailla taisi olla noin 14 euroa kappaleelta. 

Istutin pensaat jo samantien maahan, saa nyt taas nähdä mitä näistä tulee. 

Nämä kuvat on otettu vähän reilu viikko sitten, huomaa jo näistäkin eron kun ajattelee miten vihreää nyt on. 


Laitoin pensaiden ympärille sanomalehteä, jonka peitin kuorikatteella. Eipä tästä kuvasta paljon pensaat erotu, mutta siellä ne kuitenkin ovat. Kyllä nyt jo huomaa että alkavat lehtiä kovasti puskea, että ainakin vielä ovat hengissäkin. Noihin kasvimaalavoista jääneihin laikkuihin kylvin nurmikkoa. 


Oleanteri etummaisena.

Kotonakin on kovasti kasvua, jokainen ikkunan edusta taloyhtiön pyykkitupaa myöten on täynnä minun taimiani. Kylvin esikasvatukseen samettiruusua, lääkärinkukkaa, oleanteria, tuoksuhernettä, basilikaa, köynnöskrassia, maissia, lehtikaalia ja pinaattia. Oleanteria otin äidiltä kaksi siementä, joista toisesta ei tullut mitään. Toisesta sentään tuli pieni alku, mutta tuo on varmaan kaksi kuukautta jo ollut ja kovin pieneltä ja heiveröiseltä vielä näyttää. 

Koskakohan uusi Siirtolapuutarha-lehti tulee, jännityksellä odotan... 😊

torstai 7. toukokuuta 2020

Toukokuuta

Nyt tuntuu kuin olisi jo melkein kesä! On ollut monena päivänä todella lämmintä, ilman takkia on jo hyvin tarjennut tehdä pihahommia. Kukkapenkeistäkin nousee jo vaikka mitä, ikävä kyllä hyvin paljon ei-toivottuakin. Olen nyt jo kolmena päivänä taistellut tosissani vuorikaunokkien kanssa. En edes viime kesänä huomannut että niitä olisi noin paljon, mutta nyt niitä tuntuu putkahtelevan aivan joka paikassa! Ja vaikka itse kasvi olisi vielä hyvinkin  pieni, niin juuret ovat jo isot ja syvällä. Nyt tuntuu että sain jo lähes kaikki kaivettua pois, kaikkiaan niitä tuli revittyä varmaan kaksi kottikärryllistä. Samalla kiinnitin huomiota, että myös ukonkellot ovat levinneet joka paikkaan ja niissäkin on uskomattoman isot juuret. 


koitin samalla vähän suoristaa noita pihapolun reunoja. En ole mikään suoruudesta kovin tarkka ihminen, mutta nyt alkoi hieman häiritä kun reunat muistuttivat lähinnä S-kirjainta. Koitin köyden (tai yksi ei edes riittänyt, piti sitoa kaksi peräkkäin) avulla saada linjaa suoraksi. 


Eipä lopputuloksesta siltikään ihan suora tullut, mutta on nyt ainakin vähän siistimpi. Sitten kun kasvit kasvavat korkeammiksi niin eihän tuo linja tuolta edes juuri näy, toivottavasti ainakaan....

Myös takapiha on edelleen melkoisessa myllerryksessä. Hajotin vanhan kompostikehikon nyt lopullisesti ja tänään pitäisikin viedä siitä tulleet kestopuut kaatopaikalle. Kompostia lapioidessani tuli vastaan myös näin upeat aurinkolasit, onneksi näiden omistajaa ei löytynyt myös.


Jotenkin siinä kompostia kaivellessani homma riistäytyi taas käsistä. Ajattelin ensin vähän vain tasoittaa vanhan kompostin vierustaa, että saisi muoviset kompostipöntöt siihen viereen. Maahan olikin täynnä tatarin juuria. Ilmeisesti kyseessä on suomentatar, en ole tästä täysin varma. Mutta se tuli taas huomattua että uskomattoman paksut juuret sillä on. Kaivoin jopa ranteenvahvuisia juuria pois pari kottikärryllistä ja nyt on koko kompostinurkka palstasta täysin myllätty. 


Yhden kompostipöntön vieressä kasvaa raparperia. Toin äidiltä pienen palan juuria kun mökin ostin se on pysynyt kyllä todella hyvin hengissä. Kokeilin tänä keväänä ensimmäistä kertaa saavikikkaa, jossa maasta pilkistävien raparperien päällä pidetään tummaa saavia. Pimeässä raparperien pitäisi kasvaa nopeammin ja niistä pitäisi tulla erityisen hyviä. Tässä näkyy hyvin ero, pidin saavia vasemmalla olevien päällä noin kuukauden. Teinkin pisimmistä varsista heti raparperipiirakan, mutta en kyllä nyt osaa sanoa oliko maku nyt mitenkään erityinen. 


Siirtolapuutarhamökin kattoremontti

Tänä kesänä teimme mökillä yhden isomman urakan, kattoremontin. Vanha katto ei sinänsä vuotanut, mitä nyt talvella kovalla tuulella tuli hie...