Syystöitä

Syksy tuntuu nyt etenevän vauhdilla, vaikka lämpimiä päiviä on vielä ollutkin. Nämä viinimarjapensaiden kuvat ovat parin viikon takaa, jolloin karsin niitä. Kuvat ovat vähän huonoja kun oli niin aurinkoinen päivä, mutta kai näistä selvän saa. Olin pohtinut pitäisikö koko pensaat vetää matalaksi, kun ne näyttivät niin huonoilta. Sain kuitenkin neuvon, että riittää kun otan nuo kuivat oksat pois, alhaalta tulee kyllä uusia. En tajunnut ottaa kuvaa kun nämä oli leikattu, mutta huomattavasti siistimmät ovat nyt. 

Keräsin myös loput kurpitsat, tai koristekurpitsoja maassa enää olikin. Ne olivat hauskasti ympäröineet kompostit ja kurpitsoja roikkui pitkin kompostien kylkiä. Aloin nyt miettimään taipuuko sana kurpitsa oikein "kurpitsoja" vai "kurpitsoita?" "Kurpitsoja" kuulostaa mielestäni järkevämmältä, joten sillä mennään, korjatkaa joku jos olen väärässä.

Kiskoin jäljelle jääneet lehdet ja varret juurineen irti ja melkoinen kasa niistä tulikin. Kärräsin nämä ja peräkärryllisen muuta puutarhajätettä ja risua kaatopaikalle, loput tältä syksyltä tulevat roskat voisi jopa saadakin mahtumaan noihin komposteihin.

Kurpitsat päätyivät koriin ja kodin ulkorappuselle koristeeksi. Nuo kaksi pientä pyöreää ovat vielä jättikurpitsaa, mutta ne olivat niin pieniä, ettei niistä mitään olisi saanut tehdyksi, niin päätyivät myös tuohon koristeeksi. 

Kurpitsat olivat levittäytyneet myös näiden kompostien taaksen, joten kun varret repi pois, niin jäljelle jäi näin paljon tyhjää tilaa. Toki tässä siellä täällä kasvoi vielä tatarta. jota vastaan olen taistellut jo muutaman vuoden. Lapioin onneksi jo melkolailla vähentyneet tatarin juurakot pois ja nyt maa näyttää melko siistille. Ajattelin että tähän kohtaan voisi ensi vuonna laittaa ruusupapua ja/tai tuoksuhernettä kasvamaan raudoitusverkon palasiin, jotka ostin tänä keväänä orapihlaja-aidan vierelle. Leikkasin siis viime syksynä orapihlaja-aidan alas, ja ajattelin ettei se kasva kovin nopeasti takaisin. Ostin raudoitusverkon palan, jonka leikkasin neljään osaan ja laitoin aidan vierelle. Aidoissa kasvoi ruusupapua ja tuoksuhernettä ja kyllä niistä ihan kivan näköiset tulivatkin, mutta nyt orapihlaja-aita on jo niin korkea, ettei mitään lisäaitoja siellä enää tarvita.

Ruusupapu.

Aita kasvoi siis takaisin todella nopeasti, nyt se on jo polven korkuinen. Kaksi kertaa sitä jo kesän aikana leikkasinkin. Tuo aidan alunen on kovin siivottoman näköinen, vedin sitä matalaksi trimmerillä aina kun leikkasin nurmikkoakin, mutta sitten trimmeristä loppui siima. En saa itse trimmerin siimakoteloa auki, että voisin ottaa kaupoille mukaan vanhan kelan malliksi. Enkä tietenkään ikinä muista asiasta sanoa, kun Paavokin olisi paikalla. 

Tomaatin raakileita jäi tänäkin vuonna hirveästi kypsymättä, tai oikeastaan kypsiä tomaatteja taisi tulla vain noin kymmenen kappaletta ja kaikki muut jäivät raaoiksi. Vein ne taas kellariin ja tarkistan lähes päivittäin, ovatko ne lähteneet kypsymään. Muutamaan vasta alkanut tulla punerrusta, vaikka reilu viikon ovat jo siellä olleet...

Kokeilin kasvattaa maissia myös kotipihassa, eri lajiketta tosin. Jossain luki, että kahta eri lajista maissia ei voi kasvattaa lähekkäin, muuten ne risteävät epäsuotuisasti. Halusin kuitenkin kokeilla eri lajikettakin, joten ajattelin että tämä 700 metrin välimatka on riittävä.  Laitoin isoon betonisaaviin neljä taimea, jotka kasvoivat kyllä pituutta melko hyvin, mutta tähkät eivät ehtineet kunnolla kasvaa. Tuo astia oli varmasti liian pieni näin monelle taimelle ja multaakin oli liian vähän. Kaksi tuollaista pienen pientä tähkän alkua siellä oli, kun eilen tyhjensin saavin. Saavi oli kasvanut juuria täyteen ja sieltä tulikin kaadettaessa ulos vain yksi todella tiivis kakku. Jos jatkan kokeilua ensi vuonna, niin parempi varmaan laittaa vain yksi taimi per saavi.

Mökillä jatkan taistelua tatarta vastaan muuten vielä useammassakin kohdassa. Tässä ne leviävät ärsyttävästi viereiseen kukkamaahan, joten koitan tästäkin saada niitä edes hieman vähenemään. Kaivoin juurakoita kottikärryllisen pois ja vein kaatopaikalle. Keväällä saa tehdä vielä saman uudelleen ja varmaan vielä monena muunakin vuonna. Täytyy keksiä tähän päälle jotain mikä ehkä vähän hillitsisi niiden kasvua. Tuntuu että takapihalla kurpitsat toimivat siinä tehtävässä varsin hyvin. joten josko tähänkin vaikka kurpitsaa laittaisi.... Niiden varsia pystyi vähän kuitenkin ohjailemaan, etteivät ihan kokonaan naapurin tontille lähteneet.

Tässä kohden olen päässyt tatarista jo voitollekin. Leikkimökki oli siis tuossa sora-alueen kohdalla ja tatarit ympäröivät sitä. Lapiolla kaivaminen ja nurmikon kylväminen ovat aika hyvin auttaneet. Keväällä tatarta kasvoi vielä nurmikon läpi, mutta nypin niitä pois ja vedin ruohonleikkurilla loput. Nyt loppukesästä niitä ei ole noussut enää yhtään! Toki tässä kuvan ulkopuolella on ruusua ja marja-aronia, joiden juurella tatarta vielä vähän puskee, mutta selvästi olen jo tässä kohden niistä voiton puolella. Taistelu jatkuu ensi kesänä.