Syksyä

Onpas täällä ollut taas pitkään hiljaista. Jotenkin on ollut muka niin kiireistä etten ole ehtinyt läppäriä kaivaa esiin. Jotakin on kuitenkin mökillä tapahtunut, mm. viimeiset laudat, rimat ja ikkunanpielilaudat ovat nyt paikoillaan. Maalaus taitaa jäädä ensi kesään, tai katsoo nyt mikäli hellekelejä vielä riittää...

Sisällä pensseli sentään on heilunut ja olen maalannut portaat ja alakerran lattian harmahtavalla Betoluxilla.

Kahteen kertaan maalattu lattia on melko kiiltävä. 

Piti heti mallaila myös miltä valitsemani tapetti näyttää lattian kanssa. Melko harmaa yleisilme, mutta toivottavasti ei mene kuitenkaan liian tunkkaiseksi kun tapetit vihdoin ovat kiinni seinissä. Hormi on kuitenkin valkoinen, samoin ikkunanpielet ja ovet.

En muista onko manilevystäkään vielä tullut kuvia, mutta sekin on nyt paikallaan! Ja sisäkatossa ovat paikallaan nyt kaikki pinkopahvit, mutta niistä ei ole edes kuvaa. Katto on nyt kuitenkin valkoinen eikä sieltä ropise enää purua. Pahvien päälle tulee vielä jotkin paperit jotka peittävät saumat ja naulat ja se maalataan.

Sitten taas hieman pihajuttuja. Sain äidiltä gladioluksen sipuleita synttärilahjaksi ja en olisi suoraan sanottuna ikinä uskonut että saan ne kukkimaan. Kuitenkin nyt jo 26 sipulista on kukkinut 6 ja muutamasssa on vielä nuppujakin. Kukat ovat olleet eri värisiä, punaista, keltaista, valkoista ja vaaleanpunaista. Upeita kertakaikkiaan, pitää ensi vuonna laittaa ne paraatipaikalle.

Gladioluksille onkin luvassa hieman parempia paikkoja ensi vuonna, sillä olen melko rankalla kädellä uusinut kukkamaita. Menetin hermoni astereihin, vuorikaunokkeihin, kultapiiskuihin ja muutamiin muihin kukkiin joiden nimiä en edes tiennyt. Ne ovat levinneet aivan tolkuttomasti ja vieneet tilan kaikilta muilta kukilta. Kaiken lisäksi varsinkin nämä asterit ovat mielestäni vielä niin rumiakin, kukat ovat mitättömän pieniä. 

Kauneus on kaukana tästäkin kukkamaasta.

 Lisäksi juuri mikään ei kuki enää. Otinkin äidin kukkamaasta reilusti erilaisia kukkia, jotka kukkivat vielä näin syksymmälläkin.

Tähän tulee tilalle kultapalloa, kahta eri väristä leimua sekä jotakin neilikkaa.Paikoilleen jäävät ainakin pioni, saniainen sekä tuo etualalla näkyvä valkoinen, joka oli muistaakseni koreakärsämö tms.

Tähän sireenin alle laitoin varjoisamman paikan kukkia. Toin äidiltä toista eri väristä varjoliljaa tuon vanhan kaveriksi. Lisäksi ostin Plantagenin alesta särkyneen sydämen ja keväällä puutarhamessuilta ostamani toisen särkyneen sydämen siirsin myös tuonne varjoisampaan. Siitä oli oikeastaan enää juuret jäljellä, mutta toivottavasti heräisi vielä henkiin. Ei tainnut tykätä näin kuumasta kesästä. Löysin muista kukkamaista myös tavallista kieloa sekä sinivuokkoa, jotka siirsin tuonne. Pysyvät elossa jos pysyvät. 

Pihapolun vierustoilta lähti myös runsaasti kukkia. Toiselle puolelle jäivät lähinnä pionit ja varjoliljat.

Toisella puolella ei ollut monen metrin matkalla mitään, minkä olisin halunnut säilyttää. Töyhtöangervo ja yksi pioni jäivät, muuten kaikki saivat kyytiä (eli ne vuorikaunokit lähinnä).
Lopputuloksesta en ottanut kuvaa, mutta tähän laitoin ainakin tuoksu- ja väriminttua, tähtiputkea sekä kalliokieloa. Lisäksi oli sellaista keltaista, mihin tulee pieniä keltaisia kukkia.

Puutarhallahan alkoi tällä viikolla perusparannushanke, jossa vedetään vanhan puolen tiet sekä vesiputket uusiksi. Vielä ainakaan kaivinkoneita ei näy, mutta olen lähinnä iloinen tästä uudistuksesta. Alueen arvon luulisi nousevan. Eikä tarvitse nyppiä toivottavasti hetkeen rikkaruohoja tieltä.

Tässä kuvassa näkyy vielä pensasaidan reunukset, joissa on levinnyttä kultapiiskua ja vuorikaunokkia. Niiden siistiminen saa jäädä kyllä ensi kesään. Mutta tällaista kaikkea on tapahtunut viime aikoina.

Palstatarkastuksen tulokset

Palstat tarkistettiin taas kesäkuun puolivälin paikkeilla. Ehdin jo luulla ettei tulisi mitään valituksia kun raportti viipyi, mutta tulihan se sieltä viimein. Viime vuonna sain sanomista ainoastaan pensasaidan korkeudesta, mutta nyt tulikin hieman enemmän kaikkea. Palstojen välisen avoimen tilan puutteen ymmärrän kyllä, tatarit ovat taas levähtäneet eikä aukkoa olle kyllä ihan 60 senttiä mikä kuuluisi olla. Lisäksi tuli kuitenkin hylkäys kohdasta, jossa oli seuraavat: nurmikko leikattu, palstalla rikkaruohoja, palstalla viljelyyn kuulumatonta tavaraa sekä rakennukset huonossa kunnossa.

Näitä hieman ihmettelin, koska piha on kuitenkin paremmassa kunnossa kuin viime vuonna, samoin kuin mökkikin. Viljelyyn kuulumaton tavara taas on remonttitavaraa. Kuitenkin kun valitin asiasta Paavolle, huomasin että raportissa oli väärä palstan numero. Kuitenkin se palsta, kenen numero siinä oli, näyttää vielä paremmalta kuin minun. Laitoin itedustelua onko minun raporttini vielä jossakin vai onko tuossa vain väärä numero, mielenkiinnolla odotan tuleeko vielä lisää valituksia.

Loppuun kaverimme ja remppa-apulaisemme Tuukan ottama kuva viljelijästä pioniensa kanssa 😄

Heinäkuu

Nyt ei ole kyllä kirjoittelu paloa huvittanut. On niin kuuma ettei kotona tule oltua kuin nukkumassa, jos sitäkään. Mieluiten yötkin viettää mökin lattialla, missä on mukavan viileää. Remontti ei ole edistynyt juuri mitenkään, tulee huono olo jos pitää tehdä auringossa jotakin ja ei päivällä sisälläkään ole juuri sen viileämpää. Kylkiäisen rimoitusta olen sentään saanut tehtyä. Kaikki maalataan vielä toiseen kertaan samalla kun rimatkin.

Porkkanat eivät tänä vuonna ole juuri kasvaneet, liekö toinen kasvatuslaatikko liian aurinkoisessa paikassa, siihen kun paistaa koko päivän. Kylkiäisen sivulla ollut laatikko lienee iltapäivästä sen verran varjossa, että se on parempi paikka. Perunat ovat kuitenkin kasvaneet hyvin, tämä on jo vanha kuva parin viikon takaa. Nyt nostin betonisaavissa kasvaneet perunat jo kokonan ja suurimmat olivat nyrkin kokoisia. 

Perunalaatikossa kasvoi myös tällainen kumma sieni. Sen verran selvisi että jokin maljasieni kyseessä. Aika iljettävän näköinen. 

Herneetkin kypsyivät vauhdilla. Viime viikolla napsin niitä sieltä täältä kun olivat tämän kokoisia. Nyt ovat jo kaikki kuivia ja puisevia. Olen koittanut syödä niitä pois, mutta niitä on nyt niin hirvittävästi, että melkein litraa saanut syödä päivittäin ja vieläkin riittää, vaikka laitoin vain neljä riviä kasvatuslaatikkoon. Tuin ne tänä vuonna hyvin, mutta siltikin ne ovat nyt kaatuneita. Tukien pitäisi olla noin metrin pituiset ja tukevat, että kaikki pysyisivät pystyssä. Lisäksi melkein joka palossa on nyt jo matoja. 

Nostin pari viikkoa sitten jo kokeeksi pari punajuurtakin, melkoisen suuria olivat nekin jo silloin ja nyt ovat vieläkin isompia. Antaa niiden kuitenkin vielä kasvaa.

Avoimet puutarhat -päiväkin oli jo. Ihmisiä oli taas runsaasti liikkeellä ja nyt tuntui paljon useampi palsta olevan auki kuin viime vuonna. Molemmat naapurinikin olivat mukana. Meidän kahvilamme ei ollut ihan niin hieno kuin viime vuonna, ei vain jaksettu pestä enää posliinikuppejakaan kun innoikkain kahvilanpitäjä, siskoni Salla ei päässyt paikalle. Remontin edistyminen kiinnosti kuitenkin taas eniten ihmisiä. Toivottavasti vuoden päästä alkaisi olla jo enemmänkin valmista.

Kukkia

Pakko laittaa nyt muutamat kuvat pioneista, jotka ovat myöskin tänä vuonna kovin aikaisessa.

Ei näitä nyt ehkä aivan niin paljoa ole kuin viime vuonna, mutta kymmeniä kukkia kuitenkin joka tapauksessa. Vaaleanpunaiset ovat jo kukassa, mutta pinkit ovat vielä nupullaan.

Tänä vuonna myös varjoliljat kukkivat. Niitä tosiaan putkahti viime kesänä pitkin nurmikkoa ja siirtelin niitä ruohonleikkurin tieltä kukkamaahan. Yllättäen ne kukkivatkin nyt, en olisi uskonut että pitäisivät siirrosta.

Enimmäkseen nämä ovat punaisia, mutta kaksi valkoistakin näkyy kukkivan.

Fiskars waterwheel -kastelukela

Ilmoittauduin taas avoimet puutarhat -päivään ja tänä vuonna 50 osallistujaa sai mahdollisuuden Fiskarsin uutuustuotteen testikäyttäjäksi. Innostuin heti ilmaisesta letkusta, mutta harmikseni olin 51. ilmoittautuja. Ihana ihminen puutarhapäivän järjestelijöistä sai kuitenkin puhuttua minullekin tuon uutuuden. Ei mennyt kuin viikon verran ja sain hakea Postista uuden kasteluihmeen. Onneksi en mennyt Postiin pyörällä niin kuin ajattelin, koska paketti oli aivan hervottoman iso. Onneksi paketin sisällä oli runsaasti toppauksia ym. eikä itse tuote ollut järin suuri. 

Kahva on ulos vedettävä, joten letkua saa vedettyä perässään kuten Tallinan laivoilta tuttua kaljakärryä. Isojen pyörien ansiosta letku liikkuu melko kätevästi nurmikollakin, mutta koska olen niin pitkä niin jalat ottivat kiinni kävellessä kelaan. Tämä letku esitteen mukaan kokoa M/L eli joko 20 tai 30 metriä. En itseasiassa edes tiedä letkun tarkkaa pituutta, mielestäni sitä ei lukenut missään. Täytyykin oikein mitata, koska letku tosiaankin ylöttyy palstan kulmasta toiseen kulmaan saakka, ja palstani on n. 360neliötä. Varmaankin letkuni on sitten oltava 30 metriä...

Käytössä letkukela kaadetaan maahan ja tuo kela pyörii niin että letkun saa helposti vedettyä ulos. Keskikohdan sisällä on kaikki tarvittavat välineet, letkun liittimet sekä suutinosa.

 Suuttimen päätä kääntämällä saa joko sumua tai suoran vesisuihkun ja kaikkea niiden väliltä. 

Suuttimeen saa lisäksi tuollaisen telineen, jolloin sen voi jättää maahan suihkuttamaan vettä itsekseen. Kuitenkin varsinainen sadetin olisi hyvä lisä, tuon kanssahan vesi menee vain yhteen kohtaan.

Letkua mainostetaan ettei se mene taitoksille niin ettei vesi kulje enää, mutta ainakin itse olen sen pari kertaa saanut menemään niin tiukasti taitteele että veden tulo on pysähtynyt. Muuten kuitenkin mahtava tuote, itse olen vain niin laiska etten jaksa joka käytön jälkeen kelaa rullata ja kuljettaa säilöön. Kuitenkin kelauskin toimii varsin näppärästi, jos letkun joskus haluaa piiloon.

Tätä saa tulla ihmettelemään ja kokeilemaan puutarhapäivänä, ja saan pitää vielä vierailleni arpajaiset, jonka voittaja saa 200eurolla Fiskarsin välineitä 😍
(Äiti ja Paavo, te olette muutenkin tulossa, mutta jos tätä joku muukin lukee 😋)


Avoimet puutarhat -päivä on tänä vuonna siis 1.7. klo 12-17! Aiomme pitää taas mökillä kahvilaa ja pieni kirppis saataneen myös pystyyn! Kahvila tosin on hieman pienimuotoisempi kuin viime vuonna, mutta pullaa ja kahvia on tarjolla kuitenkin.

Akileijoja ja mu

Akileijoja on putkahdellut pitkin pihaa ilman että olen tehnyt mitään niiden eteen. Taitavat olla varsin helppoja, voisi tulla vaikka uuden värisiäkin. Ei ole kyllä hajuakaan miten niitä saisi lisää, onko kaupassa siemeniä vai mitä. 

Juhannusruusukin aloitteli kukintaansa jo alkuviikosta. Ensin oli yksi kukka, mutta seuraavana päivänä koko puska oli jo valkoisena. 

Vein töihinkin muutaman oksan missä oli paljon nuppuja ja yhden yön aikana nuput olivatkin auenneet.

Olemme nyt ollet yötäkin mökillä melkein enemmän kuin kotona. Kaupungissa on ollut niin kuuma, ja mökillä taas viileää, niin ei ole tarvinnut paljon miettiä kumpaan mennään yöksi. Yksi yö ilmat alkoivat kuitenkin viiletä ja tuli kauhea tuuli. Tuntui että tukkakin hulmusi vaikka oli sisällä, kun ikkunan karmien välistä puhalsi niin kovasti. Peiton alla kuitenkin tarkeni, mutta ehkä olisi mukava että hellan saisi käyttöön niin saisi tarvittaessa mökkiä hieman lämmitettyäkin. Jokin putken pätkä vielä puuttuu että hellan saisi kiinni hormiin. Ja tuplaikkunatkin olisivat kivat, niin tuuli ei ihan sisälle asti pääsisi. 

Nämä edellisen asukkaan hankimat kompostorihököstykset eivät ole kyllä mistään kotoisin, kun eivät pysy edes pystyssä. Ilmankos hän olikin sitonut yhden ympärille köyttä, pitäisi varmaan laittaa muidenkin ympärille niin pysyisivät koossa.

Vanha jääkaappikin tuolla vielä näkyy nököttämässä, pitäisi kuskata se kierrätykseen mutta siihenkin tarvitsisi taas peräkärryä. Täytyy odotella hetki että on tarvetta kärrylle muutenkin.

Lisää kylkiäisestä

Kylkiäinen on jo melkein valmis, enää katto, rimat ja maalaus! Puutarhan säännöissä ei saa olla ikkunoita itään päin. Huussi on kuitenkin pilkkopimeä ilman mitään luukkua, joten Paavo teki siihen perinteisen sydämen. Sen ei pitäisi haitata ketään, kuitenkin ennenkin ovessa oli vastaavan kokoinen luukku.

Tuo mökin päätyseinä näyttää nyt ihan kauhealta kun rimoja on revitty irti, mutta ne pitää kuulemma kaikki uusia niin että tulevat kylkiäisen katon päälle. 

Laudat ovat vähän vänkyröitä, pitää pitää tuossa hakasen alla tuollaista kiilaa joka toivottavasti hieman suoristaisi oven yläosaa. Ei se minua haittaisi noinkaan mutta Paavo vaatii täydellistä lopputulosta... 

Pimeähän huussi vieläkin on, mutta näkee sentään vähän missä paperit ym. ovat. Kävin Bauhausista hakemassa vessaaperitelineen ja järkytyin aluksi kun kaikki maksoivat noin 20e! Ajattelin jo että taittelen ennemin itse rautalangasta jonkun hökötyksen, kunnes perähyllystä löytyi 2 euroa maksava hyvin pelkistetty malli. Sopii hyvin mökkihuussiin. Valitettavasti tästä ei nyt tullut otettua kuvaa, vaikka kaikkien kiinnostus nyt varmasti heräsi😀

Peilikin on jo paikoillaan, ihan mukavahan tuota on käyttää.